THL:n arviossa esiin hyvinvointialueen valmistelussa tutut haasteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suorittama ensimmäinen lakisääteinen arvio hyvinvointialueitten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tilasta ei tuonut esiin mitään uutta Etelä-Pohjanmaalla.

– Arviossa hyvinvointialueemme haasteeksi nousevat vanhusten palvelutuotannon raskaus, digitaalisten palveluiden kehittäminen alueellamme, palvelujen laadun ja saatavuuden epätasaisuus sekä pula osaavasta henkilöstöstä. Nämä ovat juuri niitä hyvinvointialueen valmistelutyössä kärjeksi nostamiamme haasteita, joihin meillä on jo ratkaisuja kehitetty ja edelleen voimakkaasti kehitetään, selvittää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Tanja Penninkangas.

Eteläpohjalaiset sairastavat paljon, ikärakenteesta johtuen, joten erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset ovat alueella korkeita. Työikäisten ryhmässä haasteena on työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suuri määrä.

THL:n asettamat huvinvointialueen painopisteet on asetettu yhteistyössä alueen sote-toimijoiden kanssa ja aluetta kuunnellen.

-Arvion esiin nostamat haasteet eivät ole mikään yllätys ja ne vastaavat alueen todellisuutta. Sote-palvelujen osalta tavoitteena on valmistella maakunnallisesti toimivampaa palvelurakennetta, Penninkangas summaa.

Penninkangas pitää THL:n vuosittaista arviota hyvänä toiminnan kehittämisen ohjausmuotona.

-Valtakunnallinen arvio toimii verrokkitietojen kautta myös kannustimena hyvinvointialueelle, kun tilanne ja tavoite on siinä selkeästi esitetty.

THL laati asiantuntija-arvion alueen sote-johtajien näkemysten sekä alueen sote-palvelujen asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Jatkossa laitos arvioi palvelujen tilaa ja kehittymistä kaikilla hyvinvointialueilla vuosittain.

-Pidän arviota hyvin tärkeänä valtakunnallisin kriteerein tehtynä mittarina sote-palveluiden tasosta. Sen myötä osaltaan seurataan palvelujen vaikuttavuutta ja se toimii työkaluna palvelujen kehittämisen suunnittelussa, Penninkangas toteaa.

Raportista käy ilmi, että jo viime vuosien aikana on ollut näkyvissä parannusta esimerkiksi vanhusten palveluasumisen siirtämistä tehostetusta kevyempään malliin.

-Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen käyttö on edelleen maakunnassa runsasta, vaikka esimerkiksi maakunnallisen ikäohjelman ohjaamana palvelurakennetta on kevennetty ja tasapuolistettu, Penninkangas sanoo.

Kiireettömään hoitoon pääsy on hyvinvointialueella nopeutunut, eteläpohjalainen pääsee aiempaa nopeammalla tahdilla lääkärin tai hoitajan vastaanotolle.

-Korona aiheutti kiireettömän hoidon osalta viivettä, mikä hidastaa tätä myönteistä kehitystä. Toisaalta koronan myötä myös uusia toimintamalleja etäpalvelujen muodossa on otettu nopeammin käyttöön, kuin normaalioloissa olisi tehty.

Digitaalisten palvelujen osalta Etelä-Pohjanmaa on kuitenkin edelleen maan tilastossa häntäpäässä, ja työsarkaa riittää epäyhtenäisen ict-järjestelmän yhtenäistämiseksi hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat