Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nuori, käytä ääntäsi aluevaaleissa

Se, pääseekö hammaslääkärin päivystykseen tai psykologin vastaanotolle omassa kunnassa ja miten nopeasti, koskettaa yhtä lailla nuoria kuin iäkkäämpiä. Aluevaaleissa päätetään näistä asioista. Nuorten ääni kuuluu vain, kun he käyttävät äänioikeutensa vaaleissa.

Tammikuussa käytävät aluevaalit ovat uusi äänestyspaikka kaikille äänestysikäisille. Juuri vaalien alla 18 vuotta täyttävä seinäjokelainen Louna Yli-Hemminki pääsee ensi kerran käyttämään äänioikeuttaan. Hän on myös itse ehdolla aluevaltuustoon Keskustan listalla.

– Olen kasvanut siihen ajatukseen, että asioiden eteenpäinvieminen vaatii aktiivisuuttaa. Vähintä, mitä voi tehdä, on käyttää äänioikeutensa. Se antaa tavallaan myös oikeuden kritisoida päätöksiä. Passiivisuus ei johda muutokseen, korostaa Yli-Hemminki.

Lukion toista luokkaa käyvä nuori nainen kiinnostui yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta yläasteella oppilaskuntatoiminnan myötä. Kokemusta poliittisesta päätöksenteosta Yli-Hemminki on saanut Seinäjoen nuorisovaltuustossa, jonka puheenjohtaja hän on seurannut aktiivisesti myös kaupunginvaltuuston toimintaa. Nuorten ja aikuisten toimintakulttuurissa on eroja.

– Nuorten päätöksenteko on avoimen keskustelevaa ja kuuntelevaa ilman voimakasta vastakkainasettelua. Se perustuu enemmän konkretiaan kuin arvonäkökulmiin. Nuorten kesken on helpompi ajaa asioita yhdessä, Yli-Hemminki arvioi.

Nuorena ehdokkaana Yli-Hemminki lähtee avoimin mielin kohti vaaleja, ja kannustaa muitakin nuoria rohkeasti mukaan vaikuttamaan.

– Eihän demokraattisessa päätöksenteossa kenenkään oleteta tietävän, eikä tarvitse tietää, kaikkea kaikesta. Kokeneemmilta saa aina tukea ja apua, yli puoluerajojen. Miten muuten voi oppia, kuin menemällä asioita kohti? Kyky kysyä ja kuunnella sekä avoin suhtautuminen ja kriittinen ajattelukyky vievät pitkälle. Olen oppinut, että aina kannattaa mennä siihen pöytään, jossa muut läsnäolijat ovat itseäsi fiksumpia, Yli-Hemminki toteaa hymyillen.

Asioita voi ajaa oman arvomaailman ja näkemysten mukaisesti, vaikka pyrkii ymmärtämään myös vastakkaisia näkemyksiä.

Kompromissitaito on edellytys politiikassa menestymiselle. Kun on saatava aikaan päätöksiä eri näkökulmista asioita katsovien kesken, on selvää, että jääräpäinen oman asian ajaminen ei toimi.

– Rakentava keskustelu, joka avartaa omia näkemyksiä, on politiikan teon ytimessä. Asioita voi ajaa oman arvomaailman ja näkemysten mukaisesti, vaikka pyrkii ymmärtämään myös vastakkaisia näkemyksiä. Itsekin toivon, että minun perusteluni kuullaan, samoin toimin muita kohtaan.

Politiikassa toimivalta vaaditaan myös itseluottamusta.

– Itseensä pitää luottaa ja pitää kestää ilkeitäkin kommentteja. Asiat on otettava asioina ja hyväksyttävä se, että kaikki eivät ajattele samoin. Tavallaan on eriytettävä poliitikkominä ja henkilökohtainen minä toisistaan. Kritiikki kohdistuu mielipiteeseeni, ei minuun ihmisenä.

Yli-Hemminkiä ei aluevaalien uutuus säikäyttänyt, päinvastoin uuden päätöksentekokentän käytäntöjen luomiseen osallistuminen näyttäytyy hänelle kiinnostavana mahdollisuutena vaikuttaa tärkeissä asioissa.

– Onhan se hieno ajatus, olla ensi kerran vaaleissa äänioikeutettuna, äänestää ensimmäisissä aluevaaleissa ja vielä olla ensi kerran ehdokkaana. Itse haluan olla ehdolla edustamassa nuorten ääntä. Aluevaltuustossa tarvitaan kaikenlaisia jäseniä, jotta demokratian ajatus toteutuu. Aluevaltuutetun pitää pystyä myös näkemään koko hyvinvointialueen palvelutarpeet ja huolet. Siinä roolissa ei ajeta vain oman kunnan asiaa.

Nuori ikä ei ole este ottaa sote-uudistuksen isot kuviot haltuun. Yli-Hemminki listaa varmalla otteella hyvinvointialueemme ongelmakohtia ja osoittaa puheellaan pohtineensa niiden ratkaisuvaihtoehtoja.

– Nuorten mielenterveyspalveluita on kehitettävä. Toinen kehittämispanostuksia hurjasti vaativa asia on digitalisaatio, sähköisten palveluiden kehittäminen. Se on lähitulevaisuuteen panostamista ja siihen Etelä-Pohjanmaalla on investoitava, jotta palvelut saadaan kaikille. Kokonaisuutena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen täytyy toteuttaa laatu edellä ja alueittaista painopistettä miettien. Tärkeintä on se, että kun ihminen tarvitsee apua ja ottaa usein isolta tuntuvan askeleen ja lähtee apua pyytämään, hän saa sitä apua yhdeltä luukulta. Kustannusten karsimisessa tärkeintä puolestaan on ennaltaehkäisevän hoidon kehittäminen, jotta korkea sairastavuus saadaan laskuun.

Vaikka nuoret eivät ole sote-palveluiden suurin kuluttajaryhmä, he ovat sitä tulevaisuudessa, varttuessaan.

– Kannattaa katsoa tulevaisuuteen, sillä me nuoret olemme sen ajan perheellisiä ja omat vanhempamme sen ajan vanhuksia, joiden hoito on arkea merkittävästi koskettava asia. Sillä, mitä nyt päätetään, voi olla vaikutuksia pitkälle, Yli-Hemminki toteaa.