Hoitajien on kohta kerrottava rokotustietonsa työnantajalle – Vaaditaanko seuraavaksi omaisensa luona vierailevalta koronapassia?

Hallitus on esittänyt tartuntatautilakiin muutoksia, jotka toteutuessaan lisäävät kontrollointia sote-henkilöstön koronarokotuksista.

Sote-palveluiden työntekijät eivät ole ainoita, jotka ovat samoissa tiloissa asukkaiden ja potilaiden kanssa esimerkiksi seniorikeskuksissa, palvelutaloissa ja sairaaloissa.

Vaaditaanko seuraavaksi omaisensa luona vierailevalta koronapassia?

Tartuntatautilakiin ei ole valmisteilla esimerkiksi koronapassin vaatimista tällaisilta vierailta, sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa vastaa.

– Voimassa olevat viranomaisohjeet sisältävät jo nyt riskiryhmiin kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden vierailijoita koskevia ja vierailussa noudatettavia suojamenetelmiä koskevia ohjeita.

– Luonnollisesti, mikäli jatkossa ilmenisi, että covid-19-taudin leviämisen ehkäiseminen ja asiakkaiden ja potilaiden hengen ja terveyden suojeleminen edellyttäisi myös laissa olevia säännöksiä asiasta, olisi asiassa syytä pohtia myös lainsäädäntötoimia.

Vierailuohjeisiin ei ole tulossa näillä näkymin muutoksia.

Markus Snellman

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen painottaa, että sairaaloista ja terveyskeskuksista puhuttaessa niiden toiminnasta vastaavat tahot vastaavat vierailusäännöistä.

Vaikka kaikkea ei ole laissa määrätty, niin on hyvä muistaa, mitä on suositeltu, Salminen jatkaa.

– Yleiset ohjeet ovat, että omaisten suositellaan olevan rokotettuja. Jos on itsellä flunssaoireita, vierailua pitäisi siirtää, kunnes on parantunut.

– Maski- ja hygieniasuositukset ovat yhä voimassa.

Salminen huomauttaa esimerkiksi ikäihmisen tuetussa asumisessa olevan kyse ihmisen kodista.

– Kodissaan ihmisellä on oikeus päättää asioistaan aika pitkälle itse.

Salminen viittasi vierailukäytäntöjen asettamisessa sote-palveluita järjestäviin toimijoihin, joihin lukeutuu muiden muassa Helsingin kaupunki.

Kun koronavirus on viime aikoina levinnyt myös pääkaupungissa nopeasti ja laajalti, niin onko nyt tiedossa jotain uutta sote-palveluiden vierailukäytäntöihin, kaupungin viestintäasiantuntija Markus Snellman?

– Vierailuohjeisiin ei ole tulossa näillä näkymin muutoksia.

Eli esimerkiksi koronapassia ei vaadita hoitoyksikössä vierailevilta?

– Koronapassia ei ole tulossa Helsingin kaupungin yksiköihin, Snellman ilmoittaa.

Hallitus on siis esittänyt, että tartuntatautilakiin säädettäisiin uusi ja väliaikaisesti voimassa oleva pykälä.

Esityksen toteutuessa sote-alan työnantaja voisi vain erityisestä syystä käyttää covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

– Ehdotettu sääntely ei siis kokonaan estäisi rokottamatonta henkilöstöä toimimasta asiakkaiden ja potilaiden parissa, STM:n lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa kertoo.

Sääntely koskisi voimaantullessaan vain sellaisia tehtäviä, joihin liittyisi lähikontaktin aiheuttama tartunnan riski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, Kuoksa toistaa.

– Muiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa voi siis edelleen toimia.

Esityksessä ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin myös virkamiehiin ja viranhaltioihin.

Hallituksen tartuntatautilakia koskevan esityksen toteutuessa työnantajalla olisi oikeus käsitellä työntekijöiden covid-19-rokotussuojaa tai sairastettua covid-19-tautia koskevia terveystietoja.

Säännös ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.12.2022 saakka.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton eli Superin liittohallituksen puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että valtaosa hoitajista on ottanut täyden rokotussuojan.

Paavola kannattaa koronarokotuksien ottamista ja suojautumista koronaviruksilta eri tavoin.

– Ei ole olemassa vain yhtä tapaa suojautua, kun tämä viruskin muuntautuu.

Superin jäsenistön työpaikkoja ovat muiden muassa sairaalat, terveysasemat ja palvelutalot. He ovat tekemisissä esimerkiksi vanhusten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, muistisairaiden ja vammaisten kanssa.

– He ovat haavoittuvassa asemassa, Paavola korostaa.

– Potilasturvallisuutta on suojautuminen virukselta kaikilta osin.

Paavola lisää, että sote-palveluiden piirissä olevien asiakkaiden luona toteutuvia vierailuja on hyvä arvioida eri näkökulmista.

Paavola toivoo asukkaiden ja potilaiden saavan kohdata omaisiaan.

– Se on usein asukkaalle iso ja tärkeä asia nähdä omaisiaan.

Silja Paavola myöntää, että hoitajienkin joukossa on myös heitä, jotka eivät ole ottaneet täyttä rokotussuojaa.

Vaikka Paavola kannustaakin kaikkia ottamaan suositellut koronarokotteet, niin hän ymmärtää myös heitä, jotka kipuilevat asian kanssa, vaikka heillä ei olisikaan terveydellisiä esteitä rokoteannosten ottamiselle.

Hän on saanut kuulla rokottamattomilta hoitajilta myös heidän näkemyksiään tällaiselle päätökselle.

– Pelko on suurin syy.

Hallituksen esitys

Mitä "pakkorokotus" käytännössä tarkoittaisi

Jos hallituksen esitys tartuntatautilakiin toteutuu, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö voi jatkossakin toimia tehtävissä ilman täyttä rokotussuojaa.

Jos henkilö on esimerkiksi sairastanut covid-19-taudin alle 6 kk aikaisemmin, ei hänellä tarvitse olla rokotesuojaa.

Samoin, jos henkilöllä on lääketieteellinen syy sille, ettei hän voisi rokotetta ottaa, voisi hän työskennellä osoittamalla säännöllisesti negatiivisen tuloksen hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoron alkua tehdystä covid-19-testistä.

Myös erityisestä syystä työnantaja voi mahdollistaa covid-19-taudilta suojaamattoman henkilön työskentelyn näiden tiettyjen asiakasryhmien parissa, tällöin työnantajalla on velvollisuus varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus muulla tavalla ja minimoida asiakkaiden ja potilaiden riski altistua covid-19-taudille.

Etusivulla nyt

Luetuimmat