Turvakoti antaa aina suojan

Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys ry ylläpitää Seinäjoella seitsemän perhepaikan turvakotia. Turvakotiin pääsee joulunakin.

Kuka tahansa väkivaltaa kokenut tai sen uhan alla elävä voi tulla turvakotiin. Päivystävä toiminta on avoinna aina, myös jouluna.

– Seinäjoen asuntojen lisäksi Kauhajoella on avopalvelun toimipiste. Avopalvelun puolella annamme neuvoja ja tukea myös erotilanteissa, sanoo toiminnanjohtaja Sari Tumelius Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksestä.

Korona-aika on ollut monille perheille vaikeaa. Se on näkynyt Etelä-Pohjanmaalla muun muassa siten, että kun muualla maassa lasten osuus vuoden 2020 asiakkaista väheni edelliseen vuoteen verrattuna, Seinäjoen turvakodissa asui ennätysmäärä lapsia.

Turvakoti on toiminut Seinäjoella vuodesta 2018. Asiakkaita on noin 200 vuodessa.

– Asiakasmäärät ovat pysyneet vuositasolla melko samoina, mutta asiakkaiden meillä viettämä ajanjakso on pidentynyt selvästi.

Kun toiminta siirtyi kuusi vuotta sitten valtion rahoittamaksi, se tasa-arvoista kansalaisten asemaa.

Toivon, että jokainen väkivaltaa kokenut ja sen uhan alla elävä rohkaistuisi ottamaan sen askeleen, että lähtee hakemaan apua.

– Sitä ennen turvakotiin pääsi vain kuntien maksusitoumuksella. Avopalvelut rahoitetaan veikkausvarojen kautta ja niiden osalta toivomme myös rahoituksen vakiintumista, sanoo Tumelius.

Turvakodissa on seitsemän asiakaspaikkaa noin 30 henkilölle. Joulun alla ne ovat täynnä.

– Ketään turvaa hakevaa ei ilman apua jätetä. Jos meillä on paikat täynnä, ohjaamme asiakkaan johonkin lähimmistä Suomen kolmestakymmenestä turvakodeista. Juhlapyhät eivät suoranaisesti näy meillä asiakkaiden lisääntymisenä. Syksy ja kevät ovat suomalaisille niitä vaikeita vuodenaikoja, ja aika usein silloin on myös meillä paljon avun hakijoita.

Puhutaan väkivallan vuosikellosta.

– Saattaa olla pitkiä aikoja hyvää rauhallista elämää, mutta sitten jokin laukaisee väkivallan käytön perheessä. Näin voi jatkua vuosia. Kun ihminen haluaa uskoa muutokseen, avun hakeminen hyvän hetken toivossa voi olla vaikeaa, Tumelius pohtii.

Turvakodin kautta asiakas saa apua elämän järjestämiseksi vaikeassa tilanteessa. Turvakodissa saa asua, kunnes elämälle on löydetty yhdessä turvallinen ja sujuva jatko. Turvakodin henkilöstö auttaa asunnon hankkimisessa ja keräämään tavaraa uuteen kotiin, auttaa muutossa ja on tukena viranomaisasioinnissa.

– Yleensä vie viikkoja, jotta tilanteessa pystyy jatkamaan arkea itsenäisesti. Me toivomme, että asiakas saa rauhassa järjestellä asiat ja siirtyä eteenpäin.

Kouluissa ja terveydenhuollossa näkyy ihmisten pahoinvointi. Ilmi tulevat tapaukset ovat jäävuoren huippu.

– Toivon, että jokainen väkivaltaa kokenut ja sen uhan alla elävä rohkaistuisi ottamaan sen askeleen, että lähtee hakemaan apua. Meille voi aina soittaa, vaikka ei turvakotiin siinä hetkessä halua tulla. Perheväkivaltaan kuuluu maassamme edelleen häpeän tunteita ja sitä salaillaan. Se saattaa myös normalisoitua osaksi elämää. Ihminen kokee väkivallan sävyttämän elämänsä omana normaalina elämänään. Väkivalta voi myös olla moniulotteista, perheen sisällä molempien vanhempien käyttämää.

Turvakodin asiakkaista valtaosa on ensikertalaisia.

– Pidämme yhteyttä asiakkaisiin myöhemminkin, kuulumisia kysyen. Työmme merkityksellisyyden ymmärtää etenkin niinä hetkinä, kun asiakkaalta tulee kiitosviesti, jossa hän toteaa turvakotiasumisen olleen käänteentekevä hetki elämässään.

Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaalitoimen ja lastensuojelun kanssa.

– Olemme mukana myös hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa. Itse luotan, että sote-muutos selkeyttää ja vakiinnuttaa turvakotitoiminnan roolin osana sosiaalipalveluiden ketjua. Koska meiltä järjestötoimijana puuttuu viranomaisstatus, tällä hetkellä esimerkiksi terveydenhuollon suuntaan toimiminen ei ole mutkatonta. Sote-uudistuksen myötä toivon, että palvelupolkuja ja yhteistyötä kehitetään. Tärkeä olisi myös se, että jatkossa terveydenhuoltoon nimetään omalääkäri ja hoitaja väkivallan kokeneita varten, Tumelius huomauttaa.

Suunnitelmissa on lisätä ja kehittää vapaaehtoistoimintaa turvakotitoiminnan tukena.

– Meillä on jo nyt vapaaehtoisten joukko, joita tarpeen mukaan voimme pyytää asiakkaiden tueksi vaikkapa viranomaisasiointiin, lastenhoitoon tai vertaistueksi.

Turvakodin olemassaolo ei ole kaikilla sote-alan toimijoilla tiedossa.

–Tärkeä tehtävä on lisätä tietoisuutta palveluista ja perheiden kokemasta väkivallasta. Siitä, että apua on saatavilla eikä väkivaltaa tarvitse kenenkään kestää.

Etusivulla nyt

Luetuimmat