Aluevaaleja varten kaikki valmiina

Sote-palveluiden, kuten lääkäri-, neuvola- ja mielenterveyspalveluiden, järjestämistä koskeva päätöksenteko on pian äänestäjien valitsemien aluevaltuutettujen käsissä.

Hyvinvointialueen organisaatio rakentuu Etelä-Pohjanmaalla hyvää vauhtia. Aluevaalit käydään tammikuussa ja uusi aluevaltuusto aloittaa työnsä maaliskuussa.

Kansa valitsee tammikuun vaaleissa aluevaltuustoon päättäjät, joiden käsissä on koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen.

– Aluevaltuutetun täytyy katsoa asioita koko maakunnan asukkaiden näkökulmasta. Totta kai jokaisella on kotikunta, ja se vaikuttaa taustalla, mutta 59:n valitun aluevaltuutetun on pystyttävä vastaamaan koko maakunnan lähes 200 000 asukkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tasalaatuisuudesta ja tasavertaisesta saatavuudesta. Ei voida olettaa, että joka kuntaan saadaan erikoissairaanhoidon toimipiste, mutta jokaisessa kunnassa tulee säilymään perushoitoa, kuten lääkäripalveluita, verikokeita tai verenpaineen mittauksia sekä neuvola- ja vanhuspalveluja tarjoavat toiminnot. Tästä on poliittisilla puolueilla yhtenäinen visio, sanoo Esko Lehtimäki.

Teuvalainen Lehtimäki on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelutyöhön osallistuvan poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja.

Sote-uudistusta on tehty 15 vuotta. Kuntalaiset ovat olleet tyytymättömiä palveluihin, eivätkä kuntien rahat riitä kattamaan sote-palveluiden kuluja. Suuri menoerä on vaatinut säästöjä muista kuntien toiminnoista.

– Nyt, kun sote-palvelut ja pelastustoiminta siirtyvät isommille hartioille, maakuntatasolle, päästään vakauttamaan rahoitusta ja yhdenvertaistamaan palvelujen laatu ja hinta. Etelä-Pohjanmaalla päästään yhdestätoista palvelujen järjestäjästä yhteen, mikä myös keventää hallintoa, Lehtimäki korostaa.

Kaikkien puolueiden ääni tulee siten kuulluksi valmistelutyössä.

Puolueet ovat saaneet ehdokkaita listat täyteen, mikä palvelee demokratian ideaa. Äänestää voi valitsemaansa ehdokasta koko hyvinvointialueelta. Aluevaalien yhteydessä on pohdittu paljon sitä, saavatko pienet kunnat äänensä kuuluviin maakuntatasolla.

– En ole huolissani pienten kuntien ehdokkaiden läpimenosta, sillä luotan siihen, että heistäkin valtuutettuja saadaan. Seinäjoen osuutta pohdittaessa on hyvä muistaa, että maakuntakeskuksessa myös asuu kolmannes koko maakunnan väestöstä, Lehtimäki huomauttaa.

Nyt on tärkeintä, että koronasta huolimatta joulun vietosta arkeen palattuaan äänioikeutetut kiinnostuvat aluevaaleista, sillä niin merkittävistä hyvinvoinnin perusasioista aluevaltuusto tulee päättämään.

– On hienoa, että saamme nyt suorat vaalit sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä palo- ja pelastustoimen päätöksentekoon. Itse olen ollut niin pitkään mukana tässä valmistelutyössä, jo edellisten hallitusten aikana, että odotan innolla hyvinvointialueen toiminnan vihdoin käynnistyvän. On tärkeää, että sekä valmistelussa että toiminnan käynnistyttyä poliittiset päättäjät ja sote-ammattilaiset puhaltavat yhteen hiileen, Lehtimäki toteaa.

Aluevaaleissa valitut valtuutetut ovat paljon vartijoina päättäessään hyvinvointialueen noin 790 miljoonan euron vuosittaisen rahoituksen kohdentumisesta.

– Hyvinvointialue toimii demokraattisen poliittisen päätöksenteon kautta, kuten kunnatkin.

Poliittinen seurantaryhmä seuraa hyvinvointialueen rakentamista, eli sote-uudistuksen sekä siihen liittyvien hankkeiden toimeenpanoa, koko prosessin ajan. Poliitikkojen läsnäolo tuo kansanvallan osaksi valmistelutyötä.

– Poliittinen seurantaryhmä on valmistelutyön poliittinen elin ja se koostuu maakuntavaltuustossa edustettuina olevien poliittisten puolueiden edustajista, maakunnallisessa voimasuhteessa. Kaikkien puolueiden ääni tulee siten kuulluksi valmistelutyössä, Lehtimäki korostaa.

Poliittinen seurantaryhmä antaa poliittista ohjausta ja tukea valmistelutyöhön.

– Ryhmän konsensus on ollut moitteetonta. Hyvässä yhteistyössä on työtä tehty, kertaakaan ei kuukausittain pidetyissä kokouksissa ole tarvinnut päätöksistä äänestää. Suuri ja merkittävä linjaus on päätetty sote-palvelukeskusmalli 1+7, jolla määriteltiin tulevat kahdeksan kattavasti sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavaa palvelukeskuspaikkaa maakuntaan, Lehtimäki sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat