Maakuntajohtaja Asko Peltola näkee Etelä-Pohjanmaan eteen tehdyn työn vieneen maakuntaa eteenpäin. Hän jättää eläkkeelle siirtyessään maakunnan hyvillä mielin seuraajansa johdettavaksi.
Maakuntatason päätöksenteko saattaa useimmille kansalaisille jäädä etäiseksi ja tuntemattomaksi toiminnan tasoksi. Maakuntajohtaja Asko Peltolan mukaan tärkeintä on, että lakisääteisenä kuntayhtymänä maakuntaliiton toiminnasta ja sen roolista ollaan perillä kuntapäätöksenteossa.
– Maakuntaliitossa tehdään lakisääteistä työtä aluekehittämisen parissa. Aluekehitysviranomaisena maakuntaliitto vastaa maakunnan strategian mukaisesta kehitystyöstä sekä laatii maakuntakaavan. Maakuntaliitoilla on vahva rooli alueen kulttuurisen ja taloudellisen kehittämisen ja edunvalvonnan parissa, Peltola sanoo.
Asko Peltola pitää hyvänä maakuntatason päätöksenteon vahvistumista hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen myötä. Tämä on askel kohti yleiseurooppalaista mallia, sillä muualla EU:ssa maakuntatason aluehallinnon asema on Suomea selkeästi vahvempi.
– Olen vahvistuvan maakuntahallinnon kannattaja, joten tervehdin muutosta ilolla. Sote-uudistuksen myötä saamme suorat aluevaalit maakuntatason päätöksentekoon, ja sitä pidän erittäin hyvänä muutoksena aiempaan, jossa kunnat ovat nimenneet edustajat muun muassa sairaanhoitopiirin hallintoon.
Rahoituskysymys on keskeinen asia hyvinvointialueiden kohdalla. Nyt niitä rahoittaa valtio, jatkossa ehkä maakuntaveron kautta myös maakunta. Maakuntatason hallinto vahvistuu merkittävästi, jos maakuntavero otetaan käyttöön.
– Hyvinvointialueiden rooli on vasta muotoutumassa. Uskon, että kysymykset hyvinvointialueiden roolista ja maakuntaverosta nousevat agendalle seuraavien, vuonna 2023 järjestettävien, eduskuntavaalien jälkeen. Ensin on nähtävä, miten toiminta hyvinvointialueilla käynnistyy.
Vahva maakuntaidentiteetti on etu. Vaikka tehdään tosissaan, silmäkulmassa on tietty pilke, jonka tunnistaa parhaiten toinen eteläpohjalainen.
Vielä parikymmentä vuotta sitten seutukuntia tarkasteltiin aluehallinnon toimijavaihtoehtona, mutta nyt niiden rooli on laimentunut. Ajatuksesta niiden vahvistamisesta kuntien ja maakuntien välisenä hallinnon tasona on luovuttu.
– Seutukunnilla on ollut vastuuta esimerkiksi sote-palvelujen järjestämisessä ja on edelleen merkitystä kuntien välisenä alueellisena yhteistyöfoorumina, Peltola toteaa.
Etelä-Pohjanmaata viedään maakuntaliiton ja muiden maakunnan toimijoiden yhteistyöllä eteenpäin. Ajatus siitä, että yhteistyö maakunnan sisällä on edellytys maakunnan kehittymiselle, on kirkastunut entistä selkeämmin päätöksentekijöille.
– Jännite Seinäjoen ja muiden maakunnan kuntien välillä on lientynyt ja maakunnan etu nähdään selkeämmin yhteisenä. Vahvuudet, ruokamaakunnan status ja alan osaaminen alkutuotannosta jalostamiseen sekä vahva yrityskulttuuri ja paraneva saavutettavuus, on hyödynnettävä jatkossakin.
Etelä-Pohjanmaa herättää tunteita moneen suuntaan. Omaleimaisuus on osattava kääntää alueen vahvuudeksi.
– Kyllä meidät muualla maassa tunnetaan siitä, että täällä vallitsee tekemisen meininki. Vaikutelma on, että eteenpäin on menty. Se, onko menty riittävän rivakasti, on toinen kysymys. Etelä-Pohjanmaa on maakunta, jossa tarjoutuu mahdollisuus viettää hyvää elämää ja sitä viestiä on saatava näkyvästi esille. Vetovoimaan on panostettava ja työtä on tehtävä, jotta maakuntaan kokevat olevansa tervetulleita muualta tänne muuttavat, erilaisista kulttuureista saapuvat. Sen sijaan, että meidät nähdään ”Suomen Texasina”, johon palaavat vain täältä lähteneet ja tänne juurensa lapsuudessaan kasvattaneet.
Maakunnan elinvoiman ja vetovoiman kasvuun liittyy myös yrityskentän dynaamisuus, jota tulisi vahvistaa.
– Etelä-Pohjanmaalle on tyypillistä mikroyritysten vahva osuus. Täällä halutaan työllistää itsensä tekemällä käsinkosketeltavia tuotteita. Esimerkiksi kansainvälistymisessä on otettu isoja askelia, mutta maakuntamme on edelleen hännänhuippuna monilla kansainvälisyyden mittareilla arvioituna.
Korkeakoulutuksen puuttumisen myötä tutkimus ja kehitystyö on maakunnassa vähäistä. Asian edistämiseksi tehdään työtä toimijoiden yhteistyönä.
– Nyt meillä kärsitään aivovuodosta, kun jopa tuhat nuorta siirtyy vuosittain pois maakunnasta opiskelujen ja töiden perässä. Koulutukseen liittyviä parannuksia on saatu aikaan ja niiden eteen ponnistellaan jatkuvasti. Kasvun mahdollisuudet ovat kuitenkin olemassa. Esimerkiksi Epanet-verkosto on merkittävä.
Etelä-Pohjanmaa elää elinvoimaisesta maaseudusta, ja siinä on mahdollisuus olla aidosti erilainen ja hyödyntää sitä alueen voimavarana. Asko Peltola on maaseudun mies, josta on osoituksena muun muassa viime vuonna hänelle myönnetty vuoden maaseututoimija- nimitys.
– Olen kiitollinen juuristani ja siitä, että saan omassa sielunmaisemassani asua ja elää, kaupungeissa ulkomaita myöden vietettyjen vuosien jälkeen. Lähdin aikoinani maatalouden järjestötoimintaan sillä ajatuksella, että maanviljely on tulevaisuuden ammatti. Sellaisena se on nähtävä edelleen. Voimme olla maaseutumaakunta ylpeästi. Maakuntamme on laitojansa myören asuttu, kuten olen aluettamme kuvannut. Se on vahva merkki elinvoimaisuudesta. Korona on osaltaan avannut uusia mahdollisuuksia maaseudulle etätyöskentelyn myötä.
Vihreät resurssit, uusiutuvat luonnonvarat, ovat maakuntamme voima.
– Niistä on maakunnassa pidettävä huolta. Maaseudun kannalta nykyinen keskustelu hiilipäästöistä ja maatalouden osasta siinä on haastavaa. Kannanottojen pitää perustua tietoon ja tietoa on kerättävä päätösten tueksi. Lähtökohta on maaseudun elinkeinoissa, maa- ja metsätaloudessa, aina ollut se, että luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi niin, että tila jää seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa, luonnonvaroja arvostaen.
Rakennemuutos on väistämätön, väestö ikääntyy ja muuttaa keskuksiin.
– Omassa työssäni olen tuonut yhteistyötä esille. Maakunnan on nähtävä, että on hyvä, että Seinäjoki kehittyy ja vastavuoroisesti Seinäjoen on maakuntakeskuksena tunnettava se tuska, mikä pienillä paikkakunnilla on muutoksen edessä.
Kokonaisuutena Etelä-Pohjanmaan voi hyvin. Maakuntaliitolle on myös myönnetty aluekehitysrahaa aiempaa suurempi potti.
– Seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi meillä on hyvät lähtökohdat toteuttaa aluekehityksen suunnitelmia rahoituksen myötä. Ei tässä olla mikään auringonlaskun maakunta. Meillä on vahvuudet, joita kehittämällä pysymme elinvoimaisina. Vahva maakuntaidentiteetti on etu. Vaikka tehdään tosissaan, silmäkulmassa on tietty pilke, jonka tunnistaa parhaiten toinen eteläpohjalainen.