Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Palolaitos on tärkeä hyvinvointialueen lähipalvelu

Pelastuslaitoksen vuositilastoista ilmenee eteläpohjalaisten avun tarpeen jakautuminen tasaisesti ympäri maakunnan.

Hyvinvointialueen päätösvaltaan siirtyvällä palo- ja pelastustoimella on kansalaisten turvallisuuden takaamisessa keskeinen rooli. Pelastuslaitos hälytetään apuun lukuisten erilaisten onnettomuuksien ja uhkien kohdatessa ihmisiä heidän arjessaan. Apua tarvitaan myrskytuhojen keskelle tai vaarallisia aineita sisältävien onnettomuustilanteisiin.

– Pelastuslaitos on todellinen lähipalvelu. Vuosittaiset tilastot näyttävät selkeästi, että perusteet palveluverkon laajuudelle tällaisena ovat olemassa, toteaa pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Palveluiden tarve on ja pysyy, vaikka toiminta siirtyy hyvinvointialueen päätösvallan alle.

– Vuodesta 2004 olemme olleet alueellinen pelastuslaitos. Kuntarajat muuttuvat ja hyvinvointialueen myötä sote-palvelut uudistuvat, mutta palvelutarve ja arvioidut aluekohtaiset riskit eivät mihinkään katoa, Setälä huomauttaa.

Kuntakohtaisia eroja tehtäväprofiilissa on, mutta hälytyksiä on tasaisesti ympäri maakuntaa.

– Ensivaste on tärkeä osa toimintaamme. Jokainen 31 paloasema tuottaa ensivastepalvelun ja hälytyksiä on noin 1200 vuodessa. Mitä kauemmas isoista kuntakeskuksista mennään, sen suurempi merkitys toimivan paloaseman ensivasteyksiköllä on myös ensihoidon palveluketjussa ja ensihoidon toimintavalmiudessa, Setälä sanoo.

Vuosittaiset tilastot näyttävät selkeästi, että perusteet palveluverkon laajuudelle tällaisena ovat olemassa.

Pelastuslaitos tuottaa tällä hetkellä sopimusperusteisesti ensivastepalvelun sairaanhoitopiirille.

Vuositilastojen mukaan palolaitosta on työllistänyt selkeästi aiempia vuosia enemmän palovaroittimien aiheuttamien hälytysten tarkastustehtävät.

– Koteihin on yhä enemmän hankittu turvajärjestelmiä, jotka ovat lisänneet hälytysten määriä, Setälä selvittää.

Merkittävä muutos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen hälytyksissä on rakennuspalojen määrän kasvu kolmanneksella. Rakennuspaloissa tahallisesti sytytettyjen tulipalojen määrä on noussut. Tahallisesti tai varomattomuutta sytytettyjen tulipalojen osuus on kaksi kolmannesta kaikista rakennuspaloista.

– Sen tarkempaa analyysia käyttäytymisen taustoista en tietenkään pysty sanomaan, mutta jollakin tapaa maakunnassa on ollut nähtävissä levottomuuden lisääntyminen. Meille on tullut tehtäviä mopokokoontumisten yhteydessä ja vastaavissa. Tulipaloissa on ollut useita autiotalojen polttoja tai muuta selvää ilkivaltaa. Ihmisten käytös on muuttunut viime vuosien poikkeusaikana, Setälä arvioi.