Suden kannanhoidollisesta metsästyksestä odotetaan apua vaikeaan tilanteeseen

Maa- ja metsätalousministeriön myöntämät 18 sudenkaatolupaa jaettiin Riistakeskuksen toimesta vuoden lopussa neljälle suuralueelle. Etelä-Pohjanmaalla ainoa, viiden suden kaatoon oikeuttava lupa saatiin Kauhajoen seudulle Lauhavuoren laumaan.

Kurikan puolella Jurvassa ja Jalasjärvellä sekä Seinäjoen puolella Ylistarossa ja Peräseinäjoella on vuosia eletty kasvavan susipopulaation alueella. Samoin Ilmajoella.

– Sudenkaatolupia haettiin viiden lauman alueelle maakunnassa. Jurvassa, jossa viime talven aikana vapaaehtoisten keräämien DNA-näytteiden eli suden ulostenäytteiden perusteella on todennettu liikkuvan 23 eri sutta, haettiin kahteen laumaan lupaa. Kumpaakaan ei saatu, ja se on tietenkin minulle iso pettymys. Olihan se lupahakemusten suuren määrän ja lupien vähyyden takia selvää, että kaikille ei lupia tule. Onnittelen niitä, jotka luvat saivat, sanoo puheenjohtaja Jukka Hautala Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piiristä.

Välittömästi Riistakeskuksen tiedotettua myönnetyistä luvista alkoi Hautalan puhelin piristä ja ihmiset ilmaisivat huolensa asiassa.

– Näistä soittajista valtaosa on jurvalaisia asukkaita, jotka ovat huolissaan turvallisuutensa puolesta.

Vaikka lupapäätöksen sisältö on pettymys, se on osoitus siitä, että maaseudun ihmisiä kuullaan.

– Pidän tätä tärkeänä avauksena suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Nyt jatketaan vapaaehtoistyötä DNA-näytteiden keruun muodossa. Siihen on viime talvena osallistuneet kiitettävästi niin metsästävät kuin ei-metsästävät jurvalaiset.

Jaamme päivittäin tiedot susien liikkeistä ja havainnoista mahdollisimman laajasti kaikkia alueen asukkaita palvelemaan.

Susilauman reviirille joutuneet asukkaat jakavat viestiketjun kautta ajankohtaisesti tietoa lauman liikkeistä, jotta vahingoilta vältyttäisiin.

– Meillä on alueella tiivistä yhteistyötä. Jaamme päivittäin tiedot susien liikkeistä ja havainnoista mahdollisimman laajasti kaikkia alueen asukkaita palvelemaan. Ihmiset ovat hankkineet riistakameroita valvomaan pihapiirejä ja niistä saatu tieto lauman liikkeistä, etenkin lumettoman maan aikana, on tärkeää, Hautala sanoo.

Luonnonvarakeskus Luke laatii parasta aikaa laskemiaan suotuisan suojelutason rajasta. Sen varassa on suden metsästyksen jatko Suomessa.

– Ruotsissa tasoksi on asetettu noin 300 sutta. Vaikka heidän susillaan ei ole Venäjän susien kanssa suoraa yhteyttä, kuten meillä.

Ainut tapa vaikuttaa Luken arvioon on tuottaa sille validia tietoa alueen susimääristä. Ja se laaditaan suurpetoyhdyshenkilöiden varmistamien jälkihavaintojen ja DNA-näytteiden perusteella.

– Jurva näkyy mustana alueena havaintokartalla, runsaiden havaintojen myötä. Liikaa on tyhjää valkoista aluetta Suomen kartalla. Eli paikkoja, joista havaintoja ei merkitä. Siksi meidän on kirjattava jokainen susihavainto TASSU-järjestelmään ja kerättävä jokainen suden uloste, jotta saamme tänne kaatolupia jatkossa, Hautala painottaa.

Viikko sitten toteutettiin kolmen maakunnan alueella lumijälkilaskenta, johon osallistui arviolta kuutisensataa vapaaehtoista.

– Olemme toteuttaneet lumijälkilaskennan useana talvena ja nyt alue laajeni entisestään. Peräseinäjoen-Kihniön alueella liikkuva Sammatin lauma tuli nyt mukaan laskentaan. Laskennassa kerättiin myös seden ulosteita DNA-näytteitä varten.

Lumisade teki kelistä haastavan, mutta toisaalta nyt myös usein vähälumisella Pohjanmaan rannikkoalueella saatiin suoritettua laskentaa.

– Havaintoja tuli odotusten mukaisesti tasaisesti koko alueella, myös muutama uusi lauma löytyi. Kanta on vahvistumassa, kun uusia on tullut alueellemme. Myös ilveksistä ja ahmoista saatiin jälkihavaintoja, Hautala selvittää.

Etusivulla nyt

Luetuimmat