Suden kannanhoidolliset kaatoluvat jäädytettiin

Maa- ja metsätalousministeriön myöntämät 18 sudenkaatolupaa jaettiin Riistakeskuksen toimesta vuoden 2021 lopussa neljälle alueelle. Etelä-Pohjanmaalla ainoa, viiden suden kaatoon oikeuttava lupa saatiin Kauhajoen seudulle Lauhavuoren laumaan. Vaasan hallinto-oikeus asetti luvalle valituksen takia toimeenpanokiellon.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen piti toteutua Suomessa helmikuun aikana, viidentoista päivän aikaikkunassa, kohdistuen neljän lauman tai parin poistoon. Hallinto-oikeudet ovat nyt jäädyttäneet luvat toimeenpanokiellon myötä. Se merkitsee, että jahti jää toteutumatta, myös vahvan susikannan alueella Etelä-Pohjanmaalla.

– Tilanne on mahdoton. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vasta ensi vuonna voimme hakea uusia lupia ja aloittaa kaikki nyt tehty työ uudestaan. Jahdin piti alkaa tiistaina, joten paljon on byrokratiaa ja käytännön valmistelutyötä tehty turhaan, kun metsästys nyt perutaan. Kyllä tämä hallinto-oikeuden ratkaisu on valtava pettymys itselleni, ja lukuisista saamistani yhteydenotoista päätellen myös laajalti maakunnan asukkaille, toteaa Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala.

Se, että ministeriö myöntää sudenkaatoluvat tutkimustietoon sekä kanta-arvioon ja sen kehitykseen perustuvilla perusteilla, ja sitten hallinto-oikeus valituksen takia pysäyttää ja käytännössä peruuttaa lupapäätöksen ei tavallisten maaseudun ihmisten ymmärrykseen mene.

– Tuomioistuimen päätöksen jälkeen kun olen ihmisten kanssa puhunut, paljon on epäluottamusta ja huolta ilmassa, Hautala toteaa.

Poukkoileva politiikka ja päätöksenteko asiassa, joka koskee ihmisten perustavanlaatuisia oikeuksia yhteiskunnan jäsenenä, oikeutta saada viranomaisilta suojelua koettuja uhkia vastaan, syö luottamusta järjestelmää kohtaan.

– Sudenkaatolupajärjestelmä pitäisi rakentaa, kuten karhun- tai hirvenmetsästys on järjestetty. Tietyt luvat tietylle alueelle ja annetun ajanjakson sisällä metsästys on toteutettavissa, Hautala pohtii.

Kyllä tämä hallinto-oikeuden ratkaisu on valtava pettymys itselleni, ja lukuisista saamistani yhteydenotoista päätellen myös laajalti maakunnan asukkaille.

Maakunnissa on tehty vuosia vapaaehtoistyötä susikannan suuruuden todentamisen eteen. Jälkihavainnot on petoyhdyshenkilöiden toimesta kirjattu Tassu-järjestelmään ja suden ulostetta on kerätty DNA-näytteitä varten Lukelle. Tammikuun alussa toteutettiin kolmen maakunnan alueella lumijälkilaskenta, johon osallistui 745 vapaaehtoista, jotka 2235 työtunnin aikana suorittivat laskennan noin 1 013 400 hehtaarin alueelta.

– Olemme toteuttaneet lumijälkilaskennan useana talvena ja nyt alue laajeni entisestään. Laskenta-alue oli Rannikko-Pohjanmaan ja Pohjanmaa-3 hirvitalousalue sekä muutamia riistanhoitoyhdistyksiä naapurimaakunnista. Seinäjoen seudulta laskentaan osallistuivat Jalasjärven, Jurvan, Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen ja Peräseinäjoen Riistanhoitoyhdistykset, kertoo laskennan pääkoordinaattorina toiminut Hautala.

Lumisade teki kelistä haastavan, mutta toisaalta nyt myös usein vähälumisella Pohjanmaan rannikkoalueella saatiin suoritettua laskentaa.

– Havaintoja tuli odotusten mukaisesti tasaisesti koko alueella, myös muutama uusi lauma löytyi. Kanta on vahvistumassa, kun uusia pareja on tullut alueellemme. Laskennan tuloksena ahman jälkihavaintoja saatiin 7, ilveksen jälkihavaintoja 27 sekä susia, joiden määrä varmistettiin motittamalla löydetyt yksilöt, saatiin 63 havaintoa, Hautala kertoo.

Laskennan tarkoitus on tuottaa ajantasaista tietoa susien elinalueista ja liikkeistä alueella asuvien hyödyksi.

– Tällä laskennalla on tarkoitus auttaa susireviirialueilla asuvia. Metsästäjät ja varsikin metsästyskoirien omistajat tietävät, millä alueella on petohavaintoja ja mahdollisia tulevia uusia laumoja. Karjankasvattajat voivat tiedon avulla valmistautua seuraavaan laidunkauteen ennakkoon esimerkiksi anomalla petoaitatarvikkeita Riistakeskukselta. Alueen asukkaiden, etenkin lapsiperheiden, on hyvä tietää, millä alueilla on riskinä kohdata susia liikkuessaan maastossa tai kylänraitilla. Lisäksi kaupunkien ja kuntien päättäjille tästä on hyötyä koululaiskyydityksien suunnittelussa ja järjestämisessä, Hautala toteaa.

Laskenta ei ole osa suden kanta-arviota, vaan kansalaisten vapaaehtoisvoimin tuotetun tiedon keruuta asuinympäristön susitilanteesta.

– Korostamme, että tämä on laskentapäivän tulos, ei kanta-arvio. Sen antaa Luonnonvarakeskus kesällä. Tällä laskennalla ei ole vaikutusta poikkeuslupien myöntämiseen eikä hakemiseen, Hautala painottaa.

Edellisvuotisiin havaintoihin verrattuna ilves-, ahma- ja susihavainnot ovat samalla tasolla kuin vuosi sitten.

– Susilaskennasta varmuudella jäi löytämättä ainakin yksi lauma. Lisäksi toinen lauma oli siirtynyt laskenta-alueelta pois, Hautala selvittää.

Jotta susien kannanhoidollinen metsästys vihdoin ensi vuonna toteutuu, Luken mahdollisesti saatua laskelmansa valmiiksi, susialueilla elävien vapaaehtoistyötä totuudenmukaisen kanta-arvion laatimiseen tarvitaan edelleen.

– Suuri kiitos kaikille tässä tapahtumassa mukana olleille laskijoille. Jatkossa, jotta susikannan todellinen määrä saadaan todennettua, on erittäin tärkeää jatkaa myös Tassu-merkintöjä sekä suden DNA-näytteiden keräystä, Hautala painottaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat