Kurikan kaupunki hallinnoi tämän vuoden alusta Etelä-Pohjanmaan lomituspalvelua, kun viisi lomituksen paikallisyksikköä yhdistyivät.
Lomituspalvelu on suomalainen ainutlaatuinen järjestelmä ja tärkeä osa maatalousyrittäjien sosiaaliturvaa. Lomittajan saa yrittäjän sijaiseksi tilan töihin vuosittain 26 päivän ajaksi.
– Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö hoitaa maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelut Etelä-Pohjanmaan, Laihian ja Kristiinankaupungin alueella. Lomituspalveluissa työskentelee 260 lomittajaa ja hallinnossa 23. Käytännön toimintaan uudistus ei vaikuta. Ei olla esimerkiksi ajattamassa lomittajaa toiselta puolen maakuntaa tilalle, korostaa lomituspalvelupäällikkö Piia Kesti Kurikan kaupungilta.
Hallinnon keskittäminen tuottaa säästöjä ja pyrkii luomaan toimintaan joustavuutta, mutta lomituspalvelujen kattavuuden luvataan säilyvän ennallaan.
– Meillä on vahva tahtotila siinä, että palvelu säilyy, sillä tarve on entisellään. Toimintaa ohjaavat lomituspalvelulaki ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimintaan osoittamat määrärahat. Laissa on omat osin kankeat määräyksensä, Kesti sanoo.
Esimerkiksi sairastapauksessa yrittäjän on lomituspalvelujen saamiseksi ensin toimitettava lomituspalvelulle kirjallinen hakemus.
– Näissä kohdataan tilanteita, joissa yksin maatilasta vastaavan henkilön joutuessa äkillisesti sairaalaan hänen tulisi ensin toimittaa kirjallinen hakemus lomituspalvelujen saamiseksi. Tilanteessa, jossa hänen on sitä mahdoton lähettää. Tällaisiin tilanteisiin olisi hyvä varautua etukäteen valtuuttamalla valtakirjalla varahenkilö hakemaan lomitusetuuksia, tilanteessa, jossa itse ei siihen pysty. Tässä on naapuriapu usein tarpeen. Eläimet toki hoidetaan aina, byrokratiasta riippumatta, välillä niiden naapurien kanssa yhdessä, Kesti toteaa.
Toivon, että lakiuudistuksessa huomioidaan se, että vaikka maatilayrittäjien määrä vähenee, lomitustarve ei.
Varautumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.
– On hyvä laatia etukäteen suunnitelma ja käytännön ohjeistus, miten omalla tilalla toimitaan käytännön tehtävien osalta, jos kohdalle osuu esimerkiksi äkillinen sairastuminen. Lomituspalveluihin tulee avunpyyntöjä tällaisissa tilanteissa, ja niihin koitetaan apu löytää, kaikin keinoin, Kesti toteaa.
Maatalousyrittäjät toivovat lomituspalveluilta apua päivystysluonteisiin tilanteisiin. Sitä ei kuitenkaan ole tulossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä tekeillä oleva lomituspalvelulakiuudistus tiukentaa toiminnan ehtoja entisestään.
– Päivitysluonteisen toiminnan esteeksi tulee lainsäädäntö. Lomituspalveluissa ei saada pitää varalla lomittajia. Jokaiselle on osoitettava työtä työajaksi, Kesti selventää.
Lakiesitys kuitenkin tuo parannuksen siinä, että se laajentaa lomituspalveluihin oikeutettujen ryhmää. Jatkossa palveluja saavat myös elinkeinoverotuksen piirissä olevat maatalousyrittäjät, kun MYEL–vakuutussidonnaisuudesta luovutaan.
– Toivon, että lakiuudistuksessa huomioidaan se, että vaikka maatilayrittäjien määrä vähenee, lomitustarve ei, sillä samaan aikaan tilakoot kasvavat, Kesti korostaa.
Lomittajia on Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluissa nyt riittävästi, mutta ammattitaitoisten tekijöiden kysyntä tulee kasvamaan.
– Lomittajien keski-ikä on noin 50 vuotta, mikä merkitsee eläköitymisiä lähivuosina. Lomittajien tuuraajista on jatkuva tarve. Kun lomittaja ilmoittaa aamusta sairastuneensa, välillä tehdään päivän työ, että löydetään sijainen tilalle, Kesti avaa tilannetta.
Maatalousyrittäjien taloudellista ahdinkoa eivät auta jäykät byrokraattiset käytännöt. Ei myöskään yleinen keskustelu, jossa argumentteina käytetään virheellistä tietoa.
– Byrokratian määrä on maataloustuottajien työssä järjetön. Kaiken päälle tällä hetkellä maataloutta kohti hyökätään ilmastonmuutoksesta syyllistäen. Tässä asiassa faktat usein sekoittuvat Suomen ulkopuolella tuotetun, täällä pätemättömän tiedon kanssa. Esimerkiksi suomalainen perustuotanto on laadukkaampaa kuin suuri osa ulkolaisesti luomutuotannosta, Kesti muistuttaa.
Välitä viljelijästä-verkoston kaltaiselle tukitoiminnalle on nyt entistä suurempi tarve.
– Lomituspalveluissakin näkyy nykyhetken haasteiden vaikutus viljelijäväestöön. Mielenterveysongelmat ovat talousongelmien ohella lisääntyneet. Tärkeää olisi, että viljelijät lähtisivät riittävän ajoissa hakemaan apua. Kynnys on usein liian korkea, pohtii Kesti.