Seinäjoki toteuttaa asukasbudjetoinnin toistamiseen - nyt ideoimaan

Seinäjoki toteuttaa toistamiseen osallistuvaa budjetointia asukasbudjetoinnin kautta. Asukkaat saavat ideoida lasten ja nuorten hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä 50 000 euron edestä.

Seinäjoen asukkaat voivat ideoida ja äänestämällä päättää, miten kaupungin budjetista käytetään 50 000 euroa. Teemana on lasten ja nuorten hyvinvointi.

– Ideointi on avoinna meidan.seinajoki.fi-sivustolla 6. maaliskuuta saakka. Kaikki teemaan liittyvät ideat ovat tervetulleita, kantakaupungin ohella Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen alueille. Ideat arvioidaan kaupungin viranhaltijoista muodostuvan työryhmän toimesta ja toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista asukkaat pääsevät äänestämään huhtikuulla, kertoo vuorovaikutussuunnittelija Kirsi Mattila Seinäjoen kaupungilta.

Asukasbudjetointi on kätevä ja konkreettinen toimintamalli verovarojen suunnitteluun ja toteutukseen.

– Ideat voivat liittyä esimerkiksi kylien ja kaupunginosien toimivuuden, vapaa-ajan mahdollisuuksien, tapahtumien, viihtyisyyden, elinvoimaisuuden, ympäristön turvallisuuden tai yhteisöllisyyden lisäämiseen lasten ja nuorten näkökulmasta, Mattila selvittää.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen nousi vahvasti esiin viime syksynä tehdyssä kaupunkistrategiakyselyssä, jossa kartoitettiin asukkaiden toiveita kaupungin kehittämiseksi. Kaupunkistrategiaa ei ole tehty tekemisen ilosta tai muodollisuutena, vaan se johtaa konkreettisiin toimiin, kuten asukasbudjetin toteuttamiseen.

Asukasbudjettitoiminta toimii myös nuorten lähidemokratiakasvatuksen muotona ja sen toivotaan lisäävän kiinnostusta kunnalliseen päätöksentekoon laajemminkin.

– Tämä on suoran demokratian toteuttamisen muoto, konkreettinen tapa osallistua verovarojen käyttöön ja kotiseudun kehittämiseen. Uskon, että juuri sen suora vaikuttavuus innostaa osallistumaan. Nyt päätetään meidän rahoistamme, meidän alueellamme. Asukasbudjetoinnilla on merkityksensä demokratian toteutumisen ja vahvistamisen kannalta myös siinä, että se osallistaa kuntalaisia vaalien välisenä aikana mukaan päätöksentekoon, pohtii Mattila.

Edellinen asukasbudjetointi toteutettiin loppuvuodesta 2021. Sen toimintamalli poikkesi nyt valitusta, sillä asukkaat äänestivät valmiista, työryhmän koostamista paketeista.

– Nyt vahvistamme asukkaiden ideointia. Tämä on hieno tilaisuus saada toteutukseen omilla kotikulmilla ja lähiympäristössä elämisen arjessa syntyneitä ideoita lasten ja nuorten viihtyvyyden, ympäristön toiminnallisuuden ja harrastemahdollisuuksien kehittämiseksi. Nyt on paikallaan kuulla lasten toiveita ja laittaa idea esille, Mattila vinkkaa.

Viime vuoden asukasbudjetoinnin valitut kohteet ovat rakenteilla.

– Kunhan talvesta päästään, saadaan rakennustyöt päätökseen. Suurimmaksi osaksi työt aloitettiin jo ennen lumien tuloa ja keväällä ne saatetaan loppuun, Mattila kertoo.

Asukasbudjetin toteutuksessa kokeillaan eri malleja ja haetaan omalle kaupungille sopivinta toteutustapaa.

– Nyt kokeillaan tätä pilottimallia, tulevaisuudessa harkitaan esimerkiksi aluejakoon perustuvan mallin kokeilemista. Vaihtoehtoja on monia. Toivon, että saamme asukasbudjetista vakiintuneen päätöksentekotavan kaupungin kehittämistyöhön, Mattila toteaa.

Jotta oma idea läpäisee kriteerit ja päätyy äänestykseen saakka, on hyvä lukea ideoinnin ohjeistukset ja vinkit kaupungin verkkosivustolta. Hyvin laadittu ehdotus innostaa myös muita äänestämään.

– Vaikka kaikki ideat eivät äänestykseen saakka päätyisikään, me saamme kaupungin kehittämistyöhön niistä hienon tietopankin jatkoa ajatellen. Kuvan siitä, millaiseksi asukkaat toivovat Seinäjokea kehitettävän. Nyt kannattaa osallistua! Tehdään yhdessä parempaa ja toimivampaa kaupunkia, joka on asukkaiden näköistä, Mattila kannustaa.