Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Neuvola jo sata vuotta suomalaisten lapsiperheiden tukena

Suomen ensimmäinen neuvola avattiin Helsinkiin vuonna 1922 Mannerheimin lastensuojeluliiton toimesta. Neuvolat ovat siitä asti olleet tärkeä osa suomalaisten elämää.

Neuvolan palveluihin kuuluu monia eri osa-alueita, esimerkiksi äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola ja lastenneuvola. Lasten ja perheiden palvelua jatkaa kouluterveydenhuolto. Neuvolan pääasialliset tehtävät ovat muuttaneet muotoaan vuosien varrella, mutta neuvola on edelleen lapsiperheiden matalan kynnyksen tärkeä tuki ja palvelu.

Anne-Mari Mäntykoski on työskennellyt Keski-Nurmon neuvolassa Isokoskella sen rakentamisesta vuonna 2009 asti. Yhteensä terveydenhoitajana hänellä on vuosia takana jo yli 25, mutta on jo sitä ennen työskennellyt lasten parissa sairaanhoitajana.

– Minua on lapsesta saakka kiinnostanut muiden hoivaaminen ja hoitaminen ja isäni tapasi jopa kutsua minua terveyssisareksi. Ennen terveydenhoitajan jatkokoulutusta työskentelin lastenosastolla sairaalassa, kunnes päädyin lama-ajan sijaisuuksien kautta kokopäiväiseen terveydenhoitajan tehtävään vuonna 1997, hän kertoo.

Neuvola tavoittaa lähes 100 prosenttia asuinalueen lapsiperheistä. Kynnys avun saamiseen ja tuen hakemiseen on matala, sillä perhe saa mahdollisuuden työskennellä saman hoitajan kanssa, joka tuntee perheen ennestään. Mäntykoski sanookin työnsä olevan merkityksellistä ja antoisaa.

– Kaikista hienointa on nähdä alueen perheiden lasten kasvavan ja kulkea heidän rinnallaan elämän eri vaiheissa. Saan olla asiakasperheiden ja heidän lapsiensa tukena elämän alkutaipaleesta varhaisteineiksi asti, hän iloitsee.

Mäntykoski sanoo terveydenhoitajauransa alkupuolella tehneensä töitä kaikenikäisten ihmisten parissa.

Olen saanut neuvolasta aina kaiken avun, mitä olen tullut hakemaan ja enemmänkin, hän iloitsee.

Marjo Kurhela

– Kun aloitin Kouran neuvolassa vuonna -97, minun vastuullani oli aamuisin avoin vastaanotto alueen aikuisille, sen jälkeen lasten neuvolapalvelut sekä vauvakotikäynnit, kouluterveydenhuolto silloisille kolmelle kyläkoululle ja iltapäivällä vielä vanhusten hoito kotikäynneillä. Työni oli todella monialaista ja vaihtelevaa, kuin vauvasta-vaariin periaatteella, hän muistelee.

Vuoden 2009 Nurmo-Seinäjoki kuntaliitoksen jälkeen, Mäntykoski siirtyi juuri rakennettuun Keski-Nurmon koulu- ja päiväkotikeskuksen neuvolaan töihin. Siellä hänen tehtävänsä vaihtuivat jokapaikan osaajasta keskitetymmin lasten ja kouluikäisten terveydenhoitoon.

– Nykyään työnkuvaani kuuluu enimmäkseen alueen perheiden laaja-alainen tukeminen ja terveyden edistäminen sekä lapsen terveen kasvun seuranta ja varhainen tuki. Myös perheen tarpeista lähtevä ohjaaminen, yksilöllinen kohtaaminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset kuuluvat jokapäiväisiin perustehtäviin, hän kertoo.

Vuonna 2009 saatiin myös uusi asetus koulu- ja neuvolatoiminnasta, jossa kouluterveydenhuollon sekä lastenneuvolan toiminnasta tuli määritetympää ja yhtenäisempää.

– Neuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastuksista tuli suunnitelmallisia ja käyttöön saatiin esimerkiksi THL:n kaavakkeita ja lomakkeita, joita tuli täyttää jokaisen kanssa. Pakolliseksi tuli vuosittaiset kouluterveydenhuollon tarkastukset ja monialainen yhteistyö alkoi laajemmin, Mäntykoski toteaa.

Mäntykoski kokee neuvolapalveluiden kehittyvän samassa suhteessa muun yhteiskunnan kanssa.

– Sata vuotta sitten neuvola keskittyi imeväisyyskuolleisuuden hillitsemiseen ja tiedon levittämiseen, nykyään sen tehtävät ovat luonteeltaan erilaisia. Paljon tietoa ja ohjeita on saatavilla esim.netissä, tehtäväni on miettiä yhdessä perheen kanssa heidän tarpeistaan lähteviä kysymyksiä ja rohkaista vanhempia luottamaan omiin voimavaroihin ja kykyihin. Tehtäväni on tukea ja luoda turvallista paikkaa koko perheelle. Vastaanotollani voi keskustella kokonaisvaltaisesti lapsen terveydestä vanhempien parisuhteeseen ja kotioloihin, hän kertoo.

Hänestä on myös hienoa huomata isien olevan yhä enemmän mukana neuvolakäynneillä.

– Isyyslomat ovat yleistyneet ja sen huomaa vastaanotolla. Nykyään myös työssäkäyvät isät haluavat yhä enemmän tehdä aikaa tullakseen lapsen terveydentarkastuksiin, Mäntykoski toteaa.,

Mäntykoski sanoo neuvolatoiminnan tekevän nykyään monialaista yhteistyötä muiden tahojen kanssa, perheiden etujen mukaisesti.

– Esimerkiksi lastenneuvolassa tärkein yhteistyökumppani on neuvolalääkäri. Lisäksi lapselle ja perheelle tarjotaan tukea yhteistyössä muun muassa varhaiskasvatuksen, neuvolan erityistyöntekijöiden ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kanssa, hän kertoo.

Hän uskoo sote-uudistuksen tuovan vielä lisää yhtenäisyyttä tarjolla oleville palveluille perhekeskuksissa.

– Uskon, että sosiaalipalveluiden kanssa tehty yhteistyö lisääntyy ja muuttuu helpommaksi. Muilla tahoilla yhteistyö on jo nyt hyvällä mallilla, mutta sitäkin saatetaan kehittää edelleen, Mäntykoski pohtii.

Veneskoskella asuvat kolme kuukautinen Elias ja hänen äitinsä Marjo Kurhela tulivat Mäntykosken luo tarkastukseen Keski-Nurmon neuvolaan. Kurhela kertoo Mäntykosken hoitaneen kaikkia perheen lapsia vauvoista asti. Hänestä neuvola on mahtava palvelu, jossa saa juuri tarvitsemaansa tukea.

– Minä jopa odotan, että pääsee neuvolaan käymään. Anne-Marin vastaanotolla tuntuu kuin tulisi ystävän kanssa keskustelemaan arkisista asioista, hän kertoo hymyillen.

Kurhela sanoo neuvolatoiminnan tuoneen varmuutta omaan toimintaan ja ymmärrystä omiin valintoihin äitinä. Hänestä on hienoa, että jokaista perhettä tuetaan juuri heille sopivilla tavoilla.

– Olen saanut neuvolasta aina kaiken avun, mitä olen tullut hakemaan ja enemmänkin, hän iloitsee.