Evakkotarina vie Laatokan rannalta lakeuksille

Kirjailija Merja Mäen syvä kiinnostus sotaan synnytti nyt paljon kehuja keränneen evakkoromaanin.

Ennen lintuja on 24.1 julkaistu nuoren evakkotytön Allin kasvutarina, jossa käsitellään myös Suomen sisällä olevia kulttuurieroja.

–  Olen aina halunnut kirjoittaa sodasta mutta aiemmin ajattelin, etten olisi ihmisenä jotenkin riittävä kirjoittamaan aiheesta, kauhavalainen kirjailija Merja Mäki kertoo.

Viiden vuoden taustatyö antoi kuitenkin Mäelle itsevarmuutta käsitellä aihetta fiktiivisen romaanin muodossa. Kirjalliset lähteet, SA-kuva-arkisto, luennot ja tapaamiset kuuluivat taustatyöhön. Mäki kuuli myös aikalaiskertomuksia ja osallistui sankarivainajan siunaamistilaisuuteen. Tiedonhaku oli intensiivistä ja Mäen työpöytä täyttyi sotaaiheisesta materiaalista hänen uppoutuessaan aiheeseen. Voisi sanoa, että Mäki on elänyt sodan keskellä viimeiset vuodet. Kun yhdistetään oma kiinnostus ja uteliaisuus aiheeseen, into ja kirjoittamisen taito, on tuloksena hieno romaani.

Mäki kertoo olevansa neljäs sukupolvi sodan jälkeen.

– Sanotaan, että ylisukupolviset traumat vaikuttavat vielä neljänteenkin sukupolveen sotien jälkeen, mutta luulen, että sillä on silti turva ja rauha käsitellä niitä traumoja.

Kirjan päähenkilö Alli tuntee ulkopuolisuutta jo omassa perheessä ja tunne kasvaa kun Allille tulee pakollinen muutto tutusta Karjalasta Seinäjoelle. Kirjan tärkein teema onkin Mäen mukaan ulkopuolisuus ja ulkopuolisuuden tunne.

Olen aina halunnut kirjoittaa sodasta mutta aiemmin ajattelin, etten olisi ihmisenä jotenkin riittävä kirjoittamaan aiheesta.

– Nykypäivän ihminen pystyy varmasti myös hyvin samaistumaan yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuden tunteeseen, Mäki pohtii.

Allin tarinassa näkyy myös paljon pohjalaisten ja karjalaisten sekä kulttuurilliset, että maantieteelliset erot. Ja miten karjalaan tottunut evakko voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi kovin vieraassa paikassa ja sopeutuminen on vaikeaa. Kun Karjalassa on kauniit riutat ja vuoret, merellinen ilmasto ja meren elävyys, voi kalastajan tyttärenä Pohjanmaan pitkät pellot ja Seinäjoen vesistö tuntua hyvin vieraalta ja erilaiselta. Myös karjajaisten ja pohjalaisten käyttäytyminen eroaa hyvin paljon toisista.

– En halua yleistää, mutta tässä romaanissa pohjalaisten toiminnassa näkee ne tunteet ja ajatukset. Työn jäljessä näkyy se, mitä on tunnettu, Mäki kertoo.

Lisäksi Mäki on käsitellyt kirjassaan vahvasti myös luopumisen teemaa.

– Kun tulin äidiksi niin alkoi koskettamaan ajatus, että lapsi on vain lainassa.

Mäki mietti paljon, miltä lapsesta luopuminen on merkinnyt sota- ajan äidille. Kun joutuu lähettämään nuoren poikansa sotaan ja tiesi, että rintamalla on väkivaltaisen kuoleman uhka.

– Mietin paljon äitimyyttiä ja samoin sotasankarimyyttiä. Sellaista, että ollaan valmiita uhraamaan itsensä tärkeämmän asian puolesta.

Mäki on kirjoittanut lapsesta asti.

– En osaisi olla kirjoittamatta, se on minulle niin ominaista. Minusta tulee sietämätön tyyppi jos en saa kirjoittaa, Mäki naurahtaa.

– Kirjoittaminen on minun tapani hahmottaa maailmaa ja käsitellä kaikkea mitä yhteiskunnassa on meneillään. Mitä muka tekisin jos en kirjoittaisi? Varmaan lenkkeilisin ja hoitaisin puutarhaa.

Mäki pitää tärkeänä kieltä, kielen käyttöä ja kaunokirjallisuuden lukemista. Evakkoromaani on kieleltään rikas ja Mäki toivoo, että kielen moninaisuus säilyisi ja ihmisten kieli muuttuisi yhä vain rikkaammaksi.

– Olen ottanyt kirjaan Suomen kaakkoismurteista murreilmaisuja luomaan tunnelmaa ja myös luontokuvaus on mielestäni tärkeää.

– Toivon, että lukija nauttii kirjan kielestä, Mäki sanoo ja kertoo, että rakastui itse kaakkoismurteisiin niihin tutustuessa kirjan teon myötä.

– Kielen voima on niin väkevää ja sanat on minun vene, jolla minä seilaan Laatokalla. Sanoilla pystyy kääntämään myrskyaallot pois tai saada tuulet puhaltamaan myötäisesti, kirjailija sanoittaa kauniisti.

Mäki vinkkaa, että tulossa on jo uusi sota-aiheinen kirja. Evakkoromaanin taustatyötä tehdessään hän huomasi, että aiheessa on valtavasti ammennettavaa ja paljon sellaista, mikä ansaitsee tulla kirjoitetuksi ja kerrotuksi.

– Siihen kaikkeen ei vain yksi ihmiselämä riitä! Onneksi on muitakin kirjailijoita käsittelemässä aihetta, Mäki naurahtaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat