Tuhannet suomalaiset pyrkivät nyt opiskelemaan valmiustaitoja – "Kun osaa auttaa ensin itseään, voi sen jälkeen auttaa muita"

Suomalaiset hakevat valmiustaitoihinsa terästystä poikkeukselliseen tahtiin. Kursseja järjestävistä järjestöistä kerrotaan, että kiinnostus alkoi lisääntyä jo alkuvuodesta, mutta erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutusjohtaja Timo Mustaniemi kertoo, että alkuvuoden aikana ennen Venäjän hyökkäystä yhdistyksen kursseille ilmoittautuneiden määrä nousi koronaa edeltävälle tasolle. Ilmoittautuneita oli noin 1 000.

– Venäjän hyökkäyksen päivänä ja parina seuraavana ilmoittautuneita oli yhteensä noin 1 800. Viikolla yhdeksän ilmoittautuneita oli yli 6 000. Se on poikkeuksellinen luku, Mustaniemi tietää.

Hän sanoo, että yhdistykselle tulee muutenkin paljon enemmän yhteydenottoja kuin ennen.

– Meillä on noin 650 kurssia kesäkuun loppuun mennessä. Aika maaliskuusta toukokuuhun on meille perinteisesti kiivainta koulutusaikaa, joten emme pysty suuresti lisäämään tarjontaa.

Koulutusjohtaja neuvoo, että koulutukset löytyvät MPK:n koulutuskalenterista. Varsinkin jo ennenkin suositut kurssit kuten ammunnan, taistelu rakennetulla alueella ja sotilaspoliisitoiminnan kurssit ovat täyttyneet ennätystahtia. Sen sijaan yleisiä maanpuolustustaitoja tukevissa koulutuksissa on ollut vielä tilaakin.

Normaalia varautumista on hyvä vahvistaa tavallisessa arjessa.

– Kursseille on nyt yleensä enemmän tulijoita kuin voimme ottaa mukaan. Uusia kursseja pystymme ehkä järjestämään huhtikuun loppupuolelta lähtien. Pyrimme vastaamaan kysyntää mahdollisuuksiemme mukaan.

Mustaniemi vinkkaa, että yhdistys järjestää myös verkkokoulutuksia. MPK on esimerkiksi järjestänyt suunnilleen joka toinen päivä webinaaria informaatiovaikuttamisesta.

– Ihmisten pitäisi kiinnostua siitä, että he osaavat toimia muulloinkin kuin Ukrainan kriisin aikana. Kokonaisturvallisuuskoulutus on tärkeää kaikille.

Koulutusjohtaja korostaa, että vapaaehtoinen maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutus sopii Suomessa kaikille.

Naisten Valmiusliiton viestintä- ja järjestösihteeri Suvi Aksela kertoo, että naisten kiinnostus kevään Nasta-harjoitukseen on selvästi kasvanut. Parolassa toukokuussa järjestettävä harjoitus on jo täynnä. Sinne otetaan noin 350 naista.

– Yleensä jonossa on noin 100 naista, mutta nyt heitä on yli 500. Elokuussa on suunnitelmiemme mukainen toinen iso harjoitus ja syyskuussa vielä kaksi pienempää. Emme kuitenkaan pysty lisäämään harjoituksia, koska ne järjestetään varuskunta-alueilla, niiden organisoiminen vie aikaa ja niiden järjestämiseen tarvitaan vapaaehtoisia, Aksela selvittää.

Muuta kurssitarjontaa liitto on pystynyt järjestämään nopealla aikataululla ja yksittäisiä kursseja suunnitellaan parhaillaan lisää. Aksela huomauttaa, että näihin webinaareihin voivat osallistua myös miehet.

– Kotisivuillamme on aina tieto kaikista harjoituksistamme ja koulutuksistamme. Sieltä myös selviää, miten niihin ilmoittaudutaan.

Järjestösihteerin mukaan kiinnostus heidän toimintaansa kohtaan on ollut muutenkin tavallista suurempaa viime viikkoina. Uutiskirjettä on esimerkiksi tilattu kolminkertainen määrä entiseen verrattuna. Lisäksi liitosta kysellään ohjeita esimerkiksi omatoimiseen suojautumiseen.

– Arjen turvallisuustekojen harjoitteleminen on hyödyllistä itselle ja siitä hyötyvät myös läheiset. Kun osaa auttaa ensin itseään, voi sen jälkeen auttaa muita. Normaalia varautumista on hyvä vahvistaa tavallisessa arjessa. Tarvitaan tietoa, taitoa ja tarvikkeita, Aksela havainnollistaa.

– Kun meillä on kriisinkestäviä yksilöitä, meillä on kriisinkestävä kansakunta, Aksela vielä jatkaa.

Naisten Valmiusliitto on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Se yhdistää 10 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Liiton toiminta ei ole sotilaallista.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek) viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen kertoo, että Spek on saanut paljon kysely, missä pääsisi kuulemaan ohjeet poikkeustilanteeseen varautumiseen. Kodeissa tulisi pärjätä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta eli 72 tuntia.

Räsänen tietää, että viime aikoina yleisötilaisuuksia on jo järjestetty aiheesta ennätyksellisen paljon esimerkiksi kansalaisopistoissa.

– Kouluttajaa voi myös kysyä pitämään pari tuntia kestävän tilaisuuden. Esimerkiksi taloyhtiöt, asukasyhdistykset tai harrastuspiirit voivat katsoa netistä kouluttajiemme yhteystiedot ja kysyä kouluttajaa paikalle, Räsänen opastaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat