Meistä jokainen on osallisena käynnissä olevassa informaatiosodassa

Seinäjoen Sanomat joutui venäläisen median propagandan välineeksi. Informaatiosodankäynnin rintamalla kaikki ovat samassa veneessä, lapsista päättäjiin, korostaa Sitran johtava asiantuntija Jukka Vahti. Perinteisen median tulisi päivittää rooliaan totuuden puolustajana uudessa informaatioympäristössä.

Viime viikolla toimituksemme sai tiedon, että Venäjään kohdistuvia taloudellisia pakotteita koskevaa verkkouutistamme on siteerattu venäläisen verkkolehden sivuilla, sisältöä vääristäen. Venäläinen lehti oli linkittänyt Seinäjoen Sanomien uutisen juttuunsa, ja hetkellisesti kyseinen uutinen nousi verkkosivujemme luetuimmaksi.

Tapaus Seinäjoen Sanomat osoittaa, että kuka tahansa voi joutua informaatiosodankäynnin välineeksi ja sota vaikuttaa meihin yllättävissäkin muodoissa.

– Kaikkiaan informaatiosodankäynti on valtavan moninainen kenttä. Paljon esillä ollut kyberturvallisuus muodostaa yhteiskunnan ympärille eräänlaisen turvamuurin, mutta mikään muuri eri riitä suojaamaan kansalaisia, jos sen sisällä ei olla valmistautuneita ja tietoisia informaatiosodan muodoista ja keinoista. Tehokkain puolustusase informaatiosodassa on kansan digitaalisen sivistyksen korkea aste, sanoo johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta.

Vahti korostaa, että Seinäjoen Sanomien tapaus kertoo siitä, että tässä ollaan samassa veneessä kaikki, alttiina hybridimediaympäristössä toimiville vaikuttimille.

– Vielä 90-luvulla massamedia, perinteinen journalismi ja isot mediatalot, toimi eräänlaisena portinvartijana totuutta suodattaen. Tieto kulki yksisuuntaisesti medialta massoille. Nykyaikana jokainen ihminen on mediatoimija, joka voi kerätä miljoonayleisön mielipiteilleen, hän pohtii.

Vahti korostaa perinteisen paikallisen journalismin merkitystä.

Tässä voisi olla perinteisten medioiden, kuten sanomalehtien, tuotekehityksen paikka. Niiden tulisi vahvemmin ottaa yhteiskunnassa rooli järjellisen yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistajana.

– Viimeisen vuosikymmenen ajan sosiaalinen media on noussut ihmisten uutistiedon lähteeksi, korvaamaan perinteisiä journalistisia lähteitä. Esimerkkinä mainittakoon, että selvityksemme mukaan eduskunnassakin keskeinen tietolähde on hakukone Google. Kuitenkin juuri perinteisen journalismin alustat toimivat journalismin eettisten perussääntöjen mukaisesti, totuutta etsien. Monia verkkopalveluja eivät tällaiset säännökset rajoita. Perinteisen median portinvartijarooli tulisikin vahvistaa, nyt on sen profiilin noston paikka.

Perinteisen median toimijat ovat ammattilaisia, joilla on taito suodattaa ja suhteuttaa sekä arvottaa tietoa ja aiheita. Suomalaiset arvostavat edelleen sanomalehtiä ja pitävät niitä luotettavina tiedonlähteinä. Tämä tulee nostaa informaatiotulvassa paikallisen journalismin vahvuudeksi.

– Tässä voisi olla perinteisten medioiden, kuten sanomalehtien, tuotekehityksen paikka. Niiden tulisi vahvemmin ottaa yhteiskunnassa rooli järjellisen yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistajana. Perinteistä toimijaa tarvitaan eräällä tavalla kehystämään uutta informaatioympäristöä, Vahti sanoo.

Elämme ajassa, jossa datajättiläiset, eli some-alustojen omistajayritykset, keräävät massoittain tietoa yksilöistä. Pelisääntöjä tälle datataloudelle vasta kuumeisesti laaditaan. Datan kerääminen on osa liiketoimintatapaa ja jokainen käyttäjä hyväksyy käyttöehdot alustalle astuessaan. Kaikki kerätty tieto on kaupan maailman informaatiomarkkinoilla ja käytettävissä taloudellisen tai poliittisen hyödyn saavuttamiseksi.

– On tulkittu, että elämme ensimmäistä suuren informaatiosodan aikaa. Sen alku on jo Krimin vuonna 2014 alkaneessa sodassa. Siitä tähän päivään on tapahtunut muun muassa Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja brexit. Miten paljon näiden yhteydessä tapahtui yksilötason postilaatikkotarkkuudella targetoitua, kerättyyn dataan perustuvaa suoraa vaikuttamista eri alustojen, kuten Facebookin, Twitterin tai WhatsAppin kautta? Sitä vasta tutkitaan.

Lapsista aikuisiin ja opiskelijoista valtion päättäjiin olemme kaikki alttiita vaikuttamiselle.

– Kehitys on ollut niin nopeaa, että datajättien valta-asemaan nousu ja niiden vallan hahmottaminen ei ole tavalliselle käyttäjälle yksinkertaista. Olemme ajautuneet tähän tilanteeseen eri kehityskulkujen kautta, eikä tämä ole kehityksen lakipiste. Sen sijaan, että käyttäjä hyväksyy some-alustojen käyttöehdot sellaisenaan, pitäisi kääntää asia niin, että henkilö asettaa käyttöehdot ja alustan on ne hyväksyttävä, Vahti esittää.

Yleisö on usein sokea vaikuttamiselle. On suuri riski demokratialle, kun ihmisiin vaikutetaan tavoilla, joita he eivät tunnista ja ymmärrä. Vahti toteaa, että vaikuttaminen tapahtuu harvoin uutta luomalla, vaan enemmänkin kylvämällä epäluottamusta instituutioita kohtaan.

– Tuijotetaan omalta ruudulta itselle aukeavaa näkymää, mutta ei ole mitään tietoa, mitä naapureiden ruuduilla näkyy. Kun omassa informaatiokuplassa asiat toistuvat riittävän usein, ne alkavat näyttää totuudelta. Kun vielä vertaiset arvioivat samoin, vaikuttaminen saavuttaa tavoitteensa. Esimerkiksi rokotekriittinen ajattelu saa tällaisen kaavan kautta vahvistusta.

EU:n komission mukaan vain 51 prosenttia eurooppalaisista uskoo altistuneensa verkossa disinformaatiolle, vaikka samaan aikaa muutamassa vuodessa niiden maiden lukumäärä, joissa tutkitusti on käytetty organisoituja sosiaalisen median manipulointikampanjoita, on Sitran mukaan kolminkertaistunut.

Ukrainan sodan aikana on ollut leimallista se, että kuka tahansa voi seurata TikTokin ja vastaavien alustojen kautta sotaa suorana lähetyksenä.

– Kun Irakin sota 90-luvulla oli ensimmäinen televisiosota, Ukrainan sota on ensimmäinen monikanavainen sota, jossa osallisena ovat kaikki, toteaa Vahti.

Perinteisen Yhdysvaltojen kaikille ainakin näennäisen avoimesti jakaman sotilastiedustelutiedon ohessa rintamalta jaetaan tietoa yksittäisten ihmisten toimesta.

– Analyysejä ja arvioita tuottavat kaikki, jotka ottavat kantaa. Medialukutaidon merkitys on noussut aivan uudelle tasolle. Perinteisen medialukutaidon rinnalle on kehitettävä kansakunnan digitaalisen informaation lukutaitoa. Tämä on keino, jolla informaatiosodassa voidaan puolustautua. On tärkeä ymmärtää informaation tausta ja sen tuottajan motiivit, eli miksi juuri kyseistä tietoa tarjotaan luettavaksi, Vahti korostaa.

Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan digitaalisen lukutaidon kehittämisessä etulinjassa.

– Sitrassa on valmisteltu projektia, joka lisäisi ymmärrystä digitaalisesta vallasta sekä informaatiovaikuttamisen keinoista ja laajuudesta. Kansalaisilla on oltava kokonaiskuva informaatiokentästä sekä sen rakenteista ja toimijoista. On kehitettävä uusia työkaluja disinformaation tunnistamiseen. Suomessa olemme hyvässä asemassa sikäli, että meillä on lukutaitoinen koulutettu väestö. Tähän ei kuitenkaan missään tapauksessa saa tuudittautua, vaan tulee ymmärtää, että kehittymisen tarve on jatkuva. Lisäksi päättäjillä on oltava keinot joilla vaikutetaan datajättien toimintaan.

Vahti muistuttaa, että informaatioyhteiskunnan kehittyminen merkitsee uhkien lisäksi paljon hyvää.

– Some-alustojen avulla on Ukrainan sodan aikana organisoitu laajoja kansanliikkeitä hyväntekeväisyyden nimissä, tukea kanavoiden. Tutkimuksen avulla on löydettävä tavat saada verkostoitumisen voima toimimaan yhä vahvemmin demokratian tukena, hän päättää.

Etusivulla nyt

Luetuimmat