Pääkaupunkiseudun vastaanottokeskukset hetkittäin täynnä yli äyräidensä – "Majoitus on tarkoittanut patjaa lattialla"

Suomeen on tullut niin paljon pakolaisia Ukrainasta, että vastaanottokeskuksissa on ollut ruuhkaa pääkaupunkiseudulla, kertoo vastaanottokapasiteetti ja valmius -tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta (Migri). Lehto painottaa, että Suomeen tuleva pakolainen pitää saada suojaan ja järjestää hänelle majoitus.

– Muutaman kerran on käynyt niin, että vastaanottokeskuksen ollessa täynnä majoitus on tarkoittanut patjaa lattialla.

Hänen mukaansa tilanne saattaa vaihdella paljonkin jo päivän aikana.

– Jos laivasta tulee 100–200 majoitusta tarvitsevaa, ovat paikat hetken aikaa täynnä. Kun he ovat rekisteröityneet, heidät lähetetään muualle vastaanottokeskukseen. Parin päivän päästä on taas tilaa. Kaikkiaan meillä on vapaata kapasiteettia normaalipaikkoihin verrattuna lähes 1 000 eli meillä on nyt käytettävissä enemmän paikkoja kuin paikkoja käytetään, Lehto selvittää.

Lehto toteaa, että keskuksia aukeaa koko ajan lisää. Parhaillaan valmistellaan useamman tuhannen paikan avaamista eri puolille maata, kun uusia keskuksia hankitaan ja nykyisiä laajennetaan. Sen lisäksi Migri avaa yksityismajoituksessa oleville uusia palvelupisteitä.

– Koetamme toimia ennakoiden eli valmistautua siihen, että pakolaisten määrä kasvaa. Sisäministeriö on arvioinut, että Suomeen saattaa tulla tämän vuoden aikana Ukrainasta 40 000–80 000 pakolaista, Lehto kertoo.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksia on Suomessa virallisen tiedon mukaan 27, joista seitsemän on alaikäisille. Virallisesti vastaanottokeskuksissa on 6 200 paikkaa, mutta todellisuudessa paikkoja on käytössä noin 8 000.

Suomeen on Kimmo Lehdon mukaan saapunut Ukrainasta noin 20 000 pakolaista Venäjän hyökättyä maahan neljä viikkoa sitten.

Kansainvälistä suojelua on hakenut noin 13 000 ukrainalaista, joista noin 75 prosenttia on yksityismajoituksessa ja loput vastaanottokeskuksissa.

Yksityisessä majoituksessa on arviolta 10 000 ukrainalaista. Majoittajat eivät saa tästä mitään korvausta eikä Migri koordinoi toimintaa.

Lehto selvittää, että vastaanottokeskustoiminta perustuu sopimukseen, jonka Migri ja keskuksen järjestänyt taho on tehnyt.

– Ei voi olla niin, että joku vaan majoittaa ja lähettää siitä laskua. Nyt suunnitellaan voitaisiinko kunnalle korvata, jos se järjestää majoitusta. Tästä ei ole kuitenkaan vielä tehty mitään päätöksiä.

Tulosalueen johtaja kertoo, että vuoteen 2015 verrattuna vastaanottokeskuksissa on nyt oleellisia eroja. Aiemmin keskukset olivat laitosmaisempia. Tuolloin tulijoita majoitettiin esimerkiksi armeijan entisiin kasarmeihin.

– Laitosmaista majoitusta on edelleen. Sitä on muun muassa entisessä sairaalassa ja entisen oppilaitoksen yhteydessä olevassa majoitusrakennuksessa. Pyrimme sijoittamaan tällaisiin isompiin yksiköihin niitä, jotka tarvitsevat tukea lähes päivittäin. Niissä ohjaajat ja terveydenhoitajat ovat paremmin saavutettavissa.

Lehdon mukaan nyt painotetaan asuntopohjaisuutta eli pakolaiset majoitetaan tavallisiin suomalaisiin asuntoihin. Osa niistä on vanhempia eivätkä kalusteet ole juuri kaupasta haettuja.

– Kaikki asunnot eivät ole edes lähekkäin. Esimerkiksi Vaasassa ne on hajautettu ympäri kaupunkia, jotta ukrainalaiset pääsevät heti tutustumaan suomalaiseen elämänmenoon.

Suomessa asuu vakituisesti noin 7 000 ukrainalaista, Virossa huomattavasti enemmän.

Lehto pitää sen vuoksi hyvin luonnollisena, että Ukrainasta lähteneet jäävät sinne sukulaisten ja tuttujen luokse eivätkä tule maahamme.

– Pakolaistilanteesta ei ole käyty kahdenvälisiä keskusteluja Viron kanssa. Sen sijaan koko EU:n tasolla mietitään kokonaisratkaisua ja esimerkiksi sitä, miten Puolaa ja Moldovaa autettaisiin.

Ukrainasta tulleiden pakolaisten määrää ei tiedetä, koska meillä ei ole sisärajavalvontaa eli voivat saapua maahan aivan vapaasti.

Etusivulla nyt

Luetuimmat