Kuudella vuosikymmenellä Seinäjoella vaikuttaen

Ilmari Ylä-Autio on vaikuttanut Seinäjoella kunnallispolitiikassa kuudella vuosikymmenellä. Kulttuuri ja musiikki ovat lähellä miehen sydäntä.

Seinäjoen kaupungin kehittämiseen sekä työuransa että harrastetoimintansa kautta pitkään vaikuttanut Ilmari Ylä-Autio on tiettävästi ainut seinäjokelainen, joka on ollut mukana valtuustotyöskentelyssä kuudella eri vuosikymmenellä. Hänet valittiin valtuustoon ensi kerran vuonna 1976.

– Olen syntyjäni nurmolainen. Helsinkiin lähdin opiskelujen myötä ja Seinäjoelle muutin vuonna 1970, hän kertoo.

Opiskeluaikana Ylä-Autio asui körttikodissa eteläpohjalaisten ympäröimänä ja se auttoi sopeutumaan pääkaupunkiseudun elämään. Hän oli nuorena intohimoinen pesäpallomies ja pelasi Nurmon Jymyn ja Punamustien mestaruussarjajoukkueissa lukkarin tontilla.

– Pesäpallolla oli elämässäni tärkeä osa Helsingin vuosieni aikana. Laji oli suosittu ja joukkueiden välisiä turnauksia järjestettiin lukuisia, Ylä-Autio kuvaa.

Opiskeluaikana hän astui myös politiikkaan.

– Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaus marraskuussa 1968 oli poliittisen elämän käännekohta. Lähdin tuolloin kutsusta kokoomuksen opiskelijaliiton Tuhatkunnan vastavallankumoukseen, muistelee Ylä-Autio.

Seinäjoelle ja kaupunginlakimiehen tehtäviin hänet toi sattuma, vastavalmistuneelle tarjottu apulaiskaupunginsihteerin sijaisuus.

– Sijaisuuden päätyttyä auskultoin Ilmajoen tuomiokunnassa vuoden ja perustin lakiasiaintoimiston Matti Koskisen kanssa. Samaan aikaan kuitenkin aukesi mahdollisuus hakea sijaisuudesta tuttua apulaiskaupunginsihteerin virkaa, ja sille tielle jäin. Kuntapuoli on virkaurallani tullut monipuolisten tehtävien kautta tutuksi, Ylä-Autio kuvaa.

Oma lakiasiaintoimisto on kuitenkin aina kiehtonut, ja eläköidyttyään kaupunginlakimiehen virasta hän on toiminut lupalakimiehenä.

Kulttuuria ja urheilua arvostavana miehenä Ylä-Autio on nähnyt niillä tärkeän roolin maakuntakeskuksen kehittämisessä.

– Ajoin voimakkaasti teatteritaloa Seinäjoelle. Kalevan navetan kehittämistä puolsin myös, kulttuurilautakunnan silloisena puheenjohtajana. Silloin hanke kaatui poliittiseen skismaan, mutta onneksi se on nyt toteutunut.

Ylä-Autio on toiminut pitkään myös kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtajana ja jäsenistössä.

– Aalto-keskuksen valmistuminen oli pitkän kypsyttelyn tulos. Keskustelin Alvar Aallon kanssa asiasta hieman ennen hänen kuolemaansa. Hän näki jo silloin, miten merkittävä asia Seinäjoelle olisi maailmankuuluksi nousevan keskuksen täydentyminen.

Urheilun puolella mieleenpainuva työ tehtiin 2000-luvun alussa, kun Seinäjoki haki nuorten olympialaisten järjestämisoikeutta.

– Seinäjoki hävisi kisat harmillisesti yhdellä äänellä Tampereelle. Se jäi kaivelemaan pitkäksi aikaa. Kisojen myötä olisimme saaneet Seinäjoelle 50 metrin radan uimahalliin, Ylä-Autio kertoo.

Politiikassa kaupungin suurimpia saavutuksia oli Pohjan alueen lunastus 80-luvulla.

– Kymmenien hehtaarien lunastus oli vaikea projekti. Lunastuslaki oli tullut voimaan ja Seinäjoki oli ensimmäinen kaupunki, jossa lakia sovellettiin käytäntöön. Asiasta nousi valtava kohu. Omalta osaltani sain kuitenkin vuoden 1984 kuntavaaleissa suuren äänimäärän, jonka tulkitsin niin, että alueella nähtiin tulevaisuuteen siinä, miten merkittävä Pohjan alueen saaminen rakennusmaaksi oli, Ylä-Autio pohtii.

Kokenut kuntavaikuttaja on huolissaan demokratian heikkenemisestä heikon äänestysprosentin myötä.

– Sote-uudistuksen myötä kunnilta viedään puolet rahoista ja päätösvallasta hyvinvointialueille, vain velat jäävät. Terveyden edistämisen tehtävä on kunnilla, mutta olen pohtinut sitä, miten kunnallinen itsehallinto kestää tämän muutoksen. Motivoiko asetelma kuntapäättäjiä, löytyykö päteviä kunnanjohtajia? Kunnallisesta päätöksenteosta katoaa se pehmeä puoli, jota kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen hallinnon nivominen yhteen vielä heikentää, hän pohtii.

Ylä-Aurio kiittelee Seinäjoen hyvää henkeä.

– Meillä on pystytty kehittämään yhteisenä rintamana maakuntakeskusta. Meillä ei ole ammattivalittajia, eikä revitellä otsikoita päättäjien riidoista, hän toteaa.

Ylä-Autiolle tango on musiikillisesti rakkainta ja tapa viettää vapaa-aikaa. Hän on edistänyt sen tunnettuutta kilpailujen muodossa ja esiintymällä mukana tangoa espanjaksi, latinaksi ja suomeksi laulavassa Caminitos-kvartetissa. Urheilu on myös tärkeä osa elämää muun muassa Katupojat-yhdistyksen kautta.

– Olen yhdistyksen puheenjohtaja ja pyrimme tuomaan liikunnan iloa kanssaihmisille järjestämällä lauantaikävelyjä ja hyväntekeväisyystempauksia, hän kertoo.

Ylä-Autio iloitsee siitä, että innostus musiikkiin ja urheiluun on tarttunut myös Etelä-Suomessa asuviin lastenlapsiin.

– Vielä he eivät tosin ole pesäpallosta innostuneet, hän naurahtaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat