Seinäjoen tuulivoimapuistot rakentuvat parin kilometrin etäisyydelle tiheän asutuksen alueista. Moni Kertunlaakson, Karhuvuoren, Latikan tai Kouran asukas on autuaan tietämätön, että viiden vuoden kuluttua näkymää hallitsevat kymmenet maailman korkeimmat tuulivoimayksiköt. Kuntalaisaktiivisuutta osoittava nurmolainen kaksikko on perustanut kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan päättäjiä asettamaan tuulivoimaloille kolmen kilometrin suojaetäisyys asutukseen.
Tuulivoima, ajatuksena kannatettava ja järkevä vaihtoehto fossiilisille energiamuodoille. Puhdasta energiaa, kun ei ota huomioon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä, romuttamisesta aiheutuvia ympäristöongelmia, tuulivoimapuistoalueen tuhoamien metsäalueiden pinta-alaa, vaikutusta metsäluontoon, meluhaittaa, näköhaittaa ja ympäröivän asutuksen arvoa alentavaa mielikuvahaittaa.
– Niin minäkin ajattelin vielä viime kesänä, sen enempää asiaan perehtyneenä, että mitäpä tuo meidän arkeemme vaikuttaa. Mahtavatko esimerkiksi Veneskosken alueen asukkaat Nurmossa olla selvillä, että heidän kotinsa on jäämässä kahden mittavan kokoisen tuulivoimatehdasalueen väliin, pohtii nurmolainen Minna Mäki.
Mäen perheen vuonna 2017 rakennettu koti sijaitsee Nurmonjokilaakson alueella, jonne nousee suunnitelmien mukaan lähes 40 tuulivoimalaa.
– Tässä on rakennettu loppuelämän koti seudulle, jossa perheen on hyvä elää ja lasten kasvaa. Nyt se alue muuttuu tuulivoima-alueen reunavyöhykkeeksi. Ruotsissa tehtyjen tilastojen valossa muutos tietää alueen taloille 40 prosentin arvonlaskua. Harvan talonostajan ykköstoive on perustaa kotinsa tuulivoimalan katveeseen, toteaa Mäki.
Seinäjoki lähtee rakentamaan maailman suurimpia myllyjä lähemmäs tiheää asutusta, kuin mikään muu kunta, Mäki ja Anniina Ollila huomauttavat.
Mäki on yhdessä samalla alueella asuvan Ollilan kanssa laatinut kuntalaisaloitteen, jossa kuntapäättäjiä vaaditaan asettamaan tuulivoimaloille kolmen kilometrin suojaetäisyys asutukseen. Kolme kilometriä siksi, että se arvioitiin realistiseksi saavuttaa.
Toivon, että ihmiset pysähtyvät selvittämään itselleen tuulimyllyjen vaikutuksia tässä vaiheessa, kun kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Anniina Ollila
– Mieluiten me olisimme katsoneet vierestä, kun joku muu voimalan vaikutusalueen tuhansista asukkaista ryhtyy tähän työhön, mutta kun kukaan muu ei toimeen tarttunut, me tartuimme, kertaa Ollilla.
Huoli tuulivoimala-alueen vaikutuksista paitsi omaisuuden arvoon myös terveyteen herättää huolta.
– Tässä saa hyvin äkkiä hullun leiman otsaansa. Olen kuitenkin omalla nimelläni lähtenyt nostamaan Seinäjoen tuulivoimahanketta esille somessa, kuntalaiskeskustelua herättääkseni. Olen saanut yhteydenottoja muun muassa Ilmajoen ja Lapuan sekä muiden maakuntien taholta henkilöiltä, jotka asuvat tuulivoimaloiden lähietäisyydellä. Osa ihmisistä reagoi myllyjen tuottamaan ääneen voimakkaasti esimerkiksi univaikeuksina. Nyt lähistöllemme nousee 300 metriin yltäviä jättimyllyjä, joiden tuottamien melu- ja välkehaittojen vaikutusetäisyyksistä ei ole olemassa kattavaa tietoa, Ollila sanoo.
Verkosta löytyvässä kuntalaisaloitteessa on tuhatkunta nimeä ja allekirjoituksia odotetaan reilusti lisää.
– Toivon, että ihmiset pysähtyvät selvittämään itselleen tuulimyllyjen vaikutuksia tässä vaiheessa, kun kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa. Siinä vaiheessa, kun kaupunki lyö nuijaa pöytään kaavoituksen osalta, peli on menetetty. Vuokrasopimukset myllyjen alueelle tehdään 30-60 vuodeksi, Ollilla toteaa.
Suojaetäisyyksistä ja niiden määrittelystä vallitsee Ollilan ja Mäen mukaan epäselvyyttä ja vääriä käsityksiä, ja he ovat huolissaan sen vaikutuksesta päätöksentekoon.
– Korkein oikeus on ratkaisussaan KHO:2020:59 todennut, että kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, miten se haluaa alueitaan kehittää ja mille alueille kaavoitusta suunnataan. Myöskään maakuntakaavassa tietylle alueelle osoitettu tuulivoimaloiden alue tai tuulivoimayhtiön kanssa tehty kaavoitussopimus eivät velvoita kuntaa hyväksymään alueelleen tietyn sisältöistä yleiskaavaa. Seinäjoki voi halutessaan toteuttaa suojaetäisyyden, Mäki korostaa.
Mäki ja Ollila vaativat ennen muuta avointa keskustelua Seinäjoen päätöksentekoon. Tuulivoima-alueen kaavoitusasia koskee niin laajasti kuntalaisia, että asukkaiden informointi ja kuuleminen on erittäin tärkeää demokratian näkökulmasta.
– Me olemme pyrkineet päättäjien puheille kaupunkiympäristölautakunnan viime vuoden joulukuiseen kokoukseen, jossa käsiteltiin suojaetäisyyden määrittämistä. Asukkaiden näkökulman esittämisestä oli sovittu, mutta pääsy evättiin kaupungin toimesta kokouspäivänä. Lähetimme puheemme lautakunnan jäsenille sähköpostitse, mutta ilmeisesti se jäi käsittelemättä, Mäki sanoo pettyneenä.
Suojaetäisyydessä on kyse rajan asettamisesta sille, miten lähelle olemassa olevaa asutusta tuulivoimaloita voidaan rakentaa. Esimerkiksi Ilmajoella on kolmen ja Evijärvellä neljän kilometrin suojaetäisyydet.
– VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan melumallinnuksessa käytettävät laskennalliset mallit eivät tuota kaikissa olosuhteissa päteviä tuloksia. Raja-arvoja ylittäviä meluhaittoja saattaa ilmetä huomattavasti mallinnuksen antaman kantaman ylittävällä alueella. Se, että Seinäjoen tuulivoimalat kaavoitetaan näihin teoreettisiin laskennallisiin malleihin nojaten, on huolestuttavaa, Mäki painottaa.
Tuulivoimayhtiöt vuokraavat alueet maanomistajilta hinnalla, joka antaa metsämaalle ylivertaisen tuoton mihinkään muuhun käyttöön verrattuna.
– Mutta ei ole puhuttu siitä, miten voimalinjat aiotaan vetää. Kun tuulivoimala on pystyssä, yhtiö voi pakkolunastuksen kautta ottaa maat käyttöönsä linjojen rakentamista varten, huomauttaa Ollila.
Voimalat tuovat kunnille tuloja kiinteistöverojen muodossa.
– Mutta niin toisivat myös ne lukuisat veroja maksavat asukkaat, jotka esimerkiksi Nurmonjokilaakson alueelle talonsa rakentaisivat ilman tuulivoimalan läsnäoloa. Kun jakaa yhden myllyn arvioidut kiinteistöverotuotot käyttövuosille, summa on korvattavissa muutaman keskituloisen talouden verotuloilla. Tuntuu, että tuulivoimainnostuksessa ollaan nyt hätiköimässä asiassa. Asiassa, joka on toteuduttuaan peruuttamaton, lataa Mäki.
Mäki ja Ollila toivovat, että näin mittavia asukkaiden elämänmittaisia ratkaisuja tehdään vasta sitten, kun vaikutuksista on käytössä luotettavasti tutkimustietoa.
– Tuulivoimaloita koskevat tutkimukset on tehty pääsääntöisesti huomattavasti pienempikokoisten ja -tehoisten voimaloiden osalta. Tänne kaavailtujen isojen voimaloiden osalta tarvitaan lisää tutkimusta, eikä niitä varovaisuusperiaatteen vuoksi tule siten sijoittaa lähelle asutusta. Kaavoituksen ratkaisuissa hämmästyttää myös se, että virkistysalueeksi kaavoitettu Hirvijärven pohjoispuoli halutaan rauhoittaa tuulivoimapuiston vaikutukselta, mutta asutuskeskittymiä ei, huomauttaa Ollila.
– Uskon, että tulevaisuudessa ne kunnat, jotka eivät tuulivoimaloita lähde rakentamaan, ovat asukkaista kilpailtaessa etulyöntiasemassa. On kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä, että lähistöllä ei sijaitse tuulivoimaloita, Mäki päättää.