Vastaanottokeskustyö käynnistynyt virallisesti

Ukrainan sodan pakolaisille suunnatut palvelut Törnävällä Seuralantie 7:ssä sekä hajautusmallilla operoiva vastaanottokeskus toimivat lähes täydellä teholla.

Viimeisimpänä aloitti hätämajoitustilat tarjoava kokonaisuus, joka sijoittuu saman rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen.

– Hätämajoitustilat alkavat ottaa asukkaita näinä päivänä. Viime viikolla kalustusta täydennettiin, pesukoneita ja suihkuja asennettiin. Myös keittiön varustelua tehostettiin; siellä on nyt mahdollisuus valmistaa ruokaa, listaa SPR:n Länsi-Suomen alueen toiminnanjohtaja Tero Hintsa.

Hänen mukaansa hätämajoituksen asukkaille varustellut tilat sijaitsevat kahdessa alimmassa kerroksessa.

Alunperin yksityismajoituksessa olevien palvelupiste oli tarkoitus käynnistää kolmannessa kerroksessa, mutta käytäntö osoitti ykköskerroksen järkevimmäksi ratkaisuksi; ohjaajat sekä muu henkilökunta työskentelevät siellä. Kerroksista yksi ja kaksi hätämajoitukselle on osoitettu puolikas kerros kummastakin.

Koko vastaanottokeskuksen johtajan Ari Kokon työpariksi juuri valittu apulaisjohtaja Satu Skinnari-Luoma aloitti jo viime viikolla. Naisella on vahva tausta vastaanottokeskustyöstä, sillä hän työskenteli aiemmin Kauhavan vastaanottokeskuksessa sen perustamisesta lähtien. Skinnari-Luoma oli myös viimeisten joukossa lopettelemassa keskuksen toimintaa.

– Sen jälkeen olin Kauhavalla lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä.

Kieliongelmat selätetään joko tulkin, googlen kääntäjän tai englannin kielen avulla.

Nanna Urhonen

Apulaisjohtaja ihastelee Seinäjoella ripeään tahtiin käynnistynyttä avustustoimen kirjoa.

– Todella nopeaa toimintaa. Prosessissa auttaa toki sekin, että kaikki me olemme vanhoja tekijöitä. Tekemisen meininki on vahva, Skinnari -Luoma vakuuttaa.

Hätämajoitustilat Törnävällä Seuralantie 7:ssä on virallisissa papereissa määritelty 100-150 ihmiselle mitoitetuiksi.

– Tilat on määrä antaa käyttöön ukrainalaisille, jotka saavat jo tilapäistä suojelua tai ovat hakeneet turvapaikkaa. Ne on tarkoitettu väliaikaiseen majoitukseen ennen varsinaiseen hajautusmallilla toimivaan vastaanottokeskuksen asuntoon pääsyä, Kokko kertoo

Viimemainittuihin on jo majoittunut eri puolille Seinäjoen kaupunkia noin satakunta perhekuntaa. Luku ei pysy stabiilina pitkään, vaan tilanne elää päivittäin.

– Pääsääntöisestä naisia lapsineen. Mukana on jokunen aikuisikää lähestyvä nuori mieskin. Me emme miehiltäkään kysele syitä, miksi he ovat pakolaisiksi lähteneet, Kokko toteaa.

Asiaan perehtymättömälle sekavalta kuulostavaa vastaanottokeskus-organisaatiota avatessaan vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kokko yksinkertaistaa.

– Isoa kuvaa tarkastelessa on kenties helpompi hahmottaa kuvio seuraavasti; vastaanottokeskuksen johtaja eli allekirjoittanut, sekä apulaisjohtaja Satu Skinnari-Luoma johdamme toimintaa. Yksityismajoituksessa olevien palvelupiste sekä hätämajoitustilat ovat eräänlaisia ”alaosastoja”. Erillisiä toimijoita, mutta kokonaisuuden muodostajia. Varsinaiset vastaanottokeskuksen hajautetun mallin vuokra-asunnot ovat niin ikään oma kokonaisuutensa, keskeinen osa tätä toimintaa.

Kaikki toiminnot sulautuvat toisiinsa, menevät osin päällekkäinkin.

– Jahka nyt saamme koneen rullaamaan ja alkukankeudet voitettua, asiat alkavat sujua entistä jouhevammin, vahvistaa SPR:n Länsi-Suomen alueen toiminnanjohtaja Tero Hintsa.

Hänen mukaansa SPR:n valmiudet ja rahkeet toimia riittävät kovassakin paineessa, jonka pakolaisten suuri määrä aiheuttaa.

– Vapaaehtoisten toiminnassa on haasteena monella arkityö. Ei kaikkea omaa aikaa voi käyttää ainoastaan SPR:n hyväksi.

– Itse vastaanottotoiminta jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Niin kauan, kuin meidän toimillemme on tarvetta, lupaa Hintsa.

Yksityisessä majoituksessa olevien auttamiseksi perustettu palvelupiste on niin ikään jo täydessä työn touhussa.

– Ovi käy taajaan, kertoo Kokko tyytyväisyyttä äänessään.

Päivittäiset kävijämäärät kohosivat aloituspäivinä noin viikko sitten lähes 50:een henkilöön.

– Sittemmin kävijämäärät ovat tasaanuneet 20 – 40 kävijän päivittäistasolle.

Hänen mukaansa ohjaajia on palkattu yhteensä kymmenen, joista seitsemän on jo päässyt aloittamaan työnsä.

– Tämän joukon, yksityismajoituksessa olevien kokonaismäärän arvioiminen tarkkaan on vaikeaa. Jonkinlainen arviomme on reilut 230. Näin siksi, koska jälleen kerran ukrainalaispakolaisista puhuttaessa on todettava - tilanne elää, vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kokko toteaa.

Vastaava sairaanhoitaja Nanna Urhonen aloittelee työpäiväänsä. Aulassa istuu hiljaisia ukrainalaisnaisia kaksin kappalein.

– Heidän kanssaan työskentely on alusta alkaen ollut hyvin luontevaa. Kieliongelmat selätetään joko tulkin, googlen kääntäjän tai englannin kielen avulla.

Ensihoitajan osaamistaustainen Urhonen kiittelee asiakkainaan käyviä ihmisiä.

– Kaikesta huolimatta he ovat hyvin helposti lähestyttäviä. Tässä työssä on todellakin tekemisen meininki ja se tehostuu, jahka kaksi kollegaani pääsevät aloittamaan sairaanhoitajan työnsä, Urhonen iloitsee.

Etusivulla nyt

Luetuimmat