Korona pienensi suomalaisten hiilijalanjälkeä – Näiden tuotteiden kasvanut kulutus lisäsi päästöjä

Koronapandemia vähensi vuonna 2020 Suomessa kotitalouksien kulutusta ja pienensi suomalaisten hiilijalanjälkeä. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli tuona vuonna neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Vuoden 2020 arvo on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) arvioiman hiilijalanjäljen aikasarjan alhaisin arvo, kertoo Syke tiedotteessaan.

– Kotitalouksien hiilijalanjälki on pienentynyt vuosien 2010–2019 aikana 26 prosenttia ja tähän vaikuttavat aktiiviset päästövähennystoimet. Vuoden 2020 muutos on siis varsin maltillinen kokonaiskuvassa, sanoo tiedotteessa Syken erikoistutkija Hannu Savolainen.

Suurimman pudotuksen kotitalouksien hiilijalanjälkeen vuonna 2020 aiheutti matkustamisen ja liikkumisen väheneminen. Ulkomaan matkailun päästöt olivat ensimmäisenä koronavuonna yli 70 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019.

Liikennepalveluiden hiilijalanjäljessä oli yli 40 prosentin vähennys edellisvuoteen nähden. Etenkin lento-, laiva- ja junamatkailun hiipuminen vaikutti hiilijalanjälkeen. Yksityisajoneuvojen hiilijalanjälki pieneni vain noin neljä prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden hiilijalanjälkeä pienensivät sulkutoimet ja se, että kodeissa vietettiin enemmän aikaa kuin ennen. Koska vaatteita ja jalkineita hankittiin vähemmän, se pudotti tämän ryhmän päästöjä.

Ensimmäinen koronavuosi laski ja muutti kotitalouksien kulutusta pakon edessä.

Tiedotteen mukaan tärkein kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälkeä nostanut tekijä oli kasvis- ja eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvu. Etätyö ja -koulu lisäsivät huomattavasti ruuanlaittoa kotona, joka nosti kotien hiilijalanjälkeä.

Kotoilu kasvatti myös kotien kalusteiden, kodinkoneiden sekä kodin ja puutarhanhoitoon tarvittavien työkalujen ja tarvikkeiden kulutusta. Sekin kasvatti hiilijalanjälkeä.

Vaikka joidenkin kulutushyödykeryhmien hiilijalanjäljen prosentuaalinen muutos oli suuri, kotitalouksien hiilijalanjäljen jakautuminen eri kulutushyödykeryhmiin noudatteli tiedotteen mukaan pitkälti aiempien vuosien rakennetta. Yksityisajoneuvojen käyttö sekä asuminen ja energia muodostivat kumpikin noin neljäsosan hiilijalanjäljestä, ja elintarvikkeet noin viidesosan. Loput 29 prosenttia muodostuivat muusta tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta.

– Ensimmäinen koronavuosi laski ja muutti kotitalouksien kulutusta pakon edessä. Pysyvämmät muutokset saattavat olla seurausta uusien oivallusten tekemisestä koskien vapaa-ajan viettoa, liikkumista, matkailua ja ruokailua. Paluu palvelujen kuluttamiseen tavaroiden hankinnan sijaan tukisi hiilijalanjäljen pienentymistä tulevaisuudessa, muistuttaa Savolainen.

Helsinkiläisen tuottamat päästöt kaupunkien vertailussa toiseksi suurimmat – Järvenpäässä asukasta kohden pienin hiilijalanjälki

Mikä avuksi, kun polttoaineiden hintojen nousu vaikeuttaa elämää? – Suomi valmistelee avuksi tukimallia

Kivihiilen käyttö lisääntyi viime vuonna – Huippuvuodesta päästömäärä tippunut silti lähes 14 miljoonaa hiilidioksiditonnia

Sähkön kulutushuiput kasvattavat päästöjä – Näillä vinkeillä pienennät päästöjäsi

Etusivulla nyt

Luetuimmat