Jorma Hyytiä palkittiin Elämäntyö-palkinnolla

”Koulumaailma oli yksi antoisimmista ajoista. Kun näki lasten innostuneet ilmeet, tuntui tosi kivalta.”

Pohjanmaan Urheilugaalassa Elämäntyö-palkinnolla palkittu Jorma Hyytiä tunnetaan erityisesti Kuortaneen Urheiluopiston pitkäaikaisena rehtorina, mutta menevän urheilumiehen uraan on mahtunut paljon tehtäviä niin valtakunnallisella, kuin kansainvälisellä kentällä. Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteellisessä opiskellut Hyytiä toimi valmistuttuaan synnyinkaupungissaan Kristiinankaupungissa liikunnanopettajana.

– Koulumaailma oli antoisaa aikaa. Kun näki lasten innostuneet ilmeet, tuntui tosi kivalta. Nyt, kun entiset oppilaat pyytävät facebook-kaveriksi, voi todeta, että on varmasti tehnyt asioita oikeinkin. Tärkeintä on, että lapsista ja nuorista kasvaa elämässä pärjääviä ihmisiä, Hyytiä toteaa.

Hiihtomiehenä tunnettu Hyytiä oli valmentajana mukana 1980-luvun alusta lähtien jo monissa nuorten arvokisoissa, kunnes 1988 Suomen Hiihtoliitto kutsui miehen riveihinsä isoon pestiin valmennuksen ja koulutuksen johtajaksi. Tehtävä käsitti kaikki liiton lajit maastohiihdosta alppilajeihin.

– Töitä riitti, sillä tuohon aikaan jokainen laji kasvoi valtavasti. Aika pian totesimme, että tehtävä on älytön ja tehtävät oli pakko jakaa eri lajien kesken.

Kolmen Hiihtoliiton vuoden jälkeen Hyytiä palasi takaisin koulumaailmaan, kunnes 1992 hänet valittiin Kuortaneen Urheiluopiston rehtoriksi. Siitä käynnistyi 22-vuoden pituinen pesti, josta Hyytiä jäi eläkkeelle 2014. Kuortane oli oiva työpaikka kehittämisorientoituneelle miehelle, sillä hän kokee aina olleensa mieluiten edelläkävijä ja uuden luoja kuin perässä hiihtäjä.

– Onhan tämä ollut hieno ura. Olen saanut olla mukana lasten koulutuksessa, huippu-urheilussa ja tehdä terveyskasvatusta.

Hyytiä toteaa, että Kuortaneen aika oli vaikuttamisen aikaa. Kehitystä vietiin eteenpäin investointeina Aholankankaalle. Hyytiän työvuosien aikana Kuortaneelle investoitiin yhteensä 25 miljoonan euron edestä.

Onhan tämä ollut hieno ura.

– Uusi päärakennus ja sen yhteydessä oleva liikuntahotelli takasi, että urheiluopisto säilyi kansainvälisessä sarjassa. Jäähallin rakentaminen paikkakunnalle, jossa ei ollut jääkiekkoseuraa, oli myös merkittävä asia. Jäähalli avattiin heti kansainvälisellä turnauksella, kun hallissa kohtasivat naisten neljä kovinta kiekkomaata Suomi, Ruotsi, USA ja Kanada.

Aholankankaan tapahtumia Hyytiä on seurannut innolla myös eläkepäivillään.

– Korjuksen Tapsan kanssa vietiin eteenpäin urheilulukiota tukien urheilun ja opiskelun yhteensovittamista. On tärkeää, että uran loppuessa nuorella on eväät muuhunkin elämään. Olen iloinen, kun kehitystyö Kuortaneella on jatkunut. Parasta on hyvä henkilöstö. Pitää aina muistaa, että kukaan ei tee näitä asioita yksin.

Kehittämisen paloa Hyytiä vei eteenpäin eri järjestöissä ja organisaatioissa. Kunnossa Kaiken Ikää –ohjelma käynnistyi Hyytiän aloitteesta 1994. Kuortaneelle rakennettiin myös maailman ensimmäinen hilelatu.

– Se oli mallina muille vastaaville altapäin jäähdytettäville latuhankkeille, sillä putkisto asennettiin maahan.

Vuosien varrelta on kisamatkoilta monia muisteltavia hauskoja ja hienoja tarinoita. Calgaryn olympialaiset 1988 oli viiden viikon reissu Hiihtoliiton palveluksessa.

– Oberstdorfin MM-kisoista jäi elämään Marjo Matikaisen Havuja perkele-lausahdus. Matikaisen sukset jäätyivät ja silloin sai laittaa havuja ladulle. Marjon huuto tallentui TV-kameroihin ja käyttihän Marjo sitä myöhemmin politiikassakin, Hyytiä naurahtaa.

Elämäntyo urheilussa on antanut valtavan paljon ja mahdollisuuden toimia omien arvojen ja aatteiden mukaisesti. Se on antanut paljon ystäviä ja ihmissuhteita kansainvälisiä verkostoja myöten.

– Yksi miinus siinä on. Yksikään työviikko ei ole ollut 40 työtunnin pituinen, vaan paljon enemmän, ja se aika on ollut pois perheeltä.

Nyt Hyytiä kuitenkin tekee asioita perheen eteen täydellä sydämellä. Syksyllä kotipaikaksi vaihtui Lahti, sillä nyt lapset ja lapsenlapset ovat lähellä. Harrastuksiin kuljettaminen ja mukana eläminen ovat ne tärkeimmät asiat. Toki hiihtomies viihtyy edelleen ladullakin. Talvella sarjaksi vaihtui Pojat 70-v.

– Tähän mennessä hiihtokilometrejä on takana 1400 km. Pientä kolotusta on siellä täällä, mutta ei onneksi isompia vaivoja. Tennis on jäänyt vähemmälle, mutta ohjelmassa on muutakin kuin hiihtoa, että ruokahalu pysyy kunnossa.

Lahdessakin miehelle olisi vientiä, mutta Hyytiä on tehnyt päätöksen, että ei lähde enää mukaan isompiin projekteihin ja järjestötoimintaan.

– Sen verran olen tinkinyt, että lupasin toimia järjestelytoimikunnan puheenjohtajana Lahden Hiihtoseuran saatua järjestettäväkseen Hopeasomman loppukilpailun 2023. Muuten olen yrittänyt vältellä, Hyytiä juttelee.

Etusivulla nyt

Luetuimmat