Seinäjoen Kurjennevan kosteikko-live näyttää lintujen pesimäpuuhat suorana

Nurmossa sijaitseva Kurjennevan kosteikko on SOTKA-hankeen pilottikohde. Kosteikkojen kautta tuetaan vesilintujen pesintää ja kantojen vahvistumista. Suomeen kohdistuu Euroopasta laajaa kiinnostusta asian ympärillä, sillä EU:n tasolla Suomi on vesilintujen tärkein pesimäympäristö.

Tänään tiistaina käynnistyi Kurjennevan kosteikon live-video, jonka kautta Youtube-kanavalla pääsee seuraamaan suorana lähetyksenä vuorokauden ympäri kosteikon tapahtumia.

– Viime kesänä pyöri ensimmäinen Suomen riistakeskuksen rahoittama kosteikko-live Salossa ja nyt kamerat saadaan myös Seinäjoelle ja Ilomatsiin, kertoo videoinnin teknisestä puolesta vastaava Antti Saarenmaa asentaessaan kameraa Kurjennevalle.

Kamera lähettää kuvaa Kurjennevalta pesimäkauden loppuun, heinä-elokuun vaihteeseen.

– Teknisesti laite toimii etänä. Riistakeskuksesta käsin kuvaa voidaan ohjata ja tarkentaa halutulla tavalla. Kuvaa lähetetään, kunnes kosteikon kasvusto estää näkyvyyden tai elinpiiriä laajentaessaan vesilinnut poistuvat alueelta, kertoo Saarenmaa.

Suomen riistakeskus haluaa tuoda kosteikkojen elämän kaiken kansan nähtäville videoinnin myötä. Samalla kerrotaan siitä tärkeästä työstä, mitä Euroopan vesilintukannoille Suomessa tehdään, Etelä-Pohjanmaallakin useamman kosteikkokohteen kautta.

– SOTKA-kosteikot ovat merkittävä panostus vesilintujen elinympäristöjen kehittämisessä. Kaikkiaan hankeen piirissä on suunniteltu 67 kosteikkoa ja toteutukseen päästään kolmivuotisen hankkeen aikana näillä näkymin vähintään 45 kohteella, yhteensä noin 500 hehtaarin alueella, selvittää erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta.

Kosteikkoja rakennetaan erilaisiin ympäristöihin.

– Käytöstä poistettuja turvenevoja uudistetaan kosteikoiksi, kuten Kurjennevan tapauksessa. Kosteikkoja on rakennettu myös vanhojen tulvivien rantaniittyjen alueelle entisille peltomaille. Joitakin on tehty myös metsämaalle. Tärkeää on saada koko maan mittakaavassa kattava verkosto kosteikkoja, sillä se palvelee myös muuttomatkalla olevia lintuja, Alhainen selvittää.

Kosteikko luo elinympäristöjä monille lajeille vesilintujen lisäksi. Laajalla kosteikkoalueella ruokailevat ja lisääntyvät tutkitusti monet eläimet hyönteisistä hirviin. Rakennettu kosteikko on tärkeä lisä alueen elinympäristöihin. Metsästys perustuu aina riistalajien kestävien kantojen verotukseen. Kantojen kehitystä seurataan säännöllisesti toteutettujen poikaslaskentojen kautta.

Eurooppalaista yhteistyötä vesilintukantojen vahvistamiseksi on tehty pitkään.

– Muuttoreittien pesimäympäristöjen ja levähdyspaikkojen kunnostamiseen on Euroopassa otettu mallia Pohjois-Amerikasta. Lintukantojen heikentyminen on iso huoli, ja eri toimijat, metsästäjäliitot ja luonnonsuojeluliitot, tekevät työtä asian eteen. On kaikkien etu, että vesilintukannat voivat hyvin. Metsästysseurojen panos kosteikkojen rakentamisessa on keskeinen. Lähtökohtaisesti mikään muu taho metsästysseurojen lisäksi ei Suomessa omaa vastaavia resursseja ja motivaatiota kosteikkojen ylläpitoon ja hoitoon, huomauttaa Alhainen.

Vesilintukannat saavat mahdollisuuden elpyä kosteikoilla, mutta pelkkä kosteikon rakentaminen ei riitä.

– Kosteikkojen ylläpito vaatii vuosittain paljon työtä, joka jää metsästysseuran tai muun hankkeen toteuttajan vastuulle kustannuksineen. Veden määrän säännöstely on keskeinen osa kosteikkojen hoitoa. Vesakkoa on raivattava säännöllisesti. Tärkeä edellytys pesinnän onnistumiselle on aktiivinen pienpetojen pyynti alueelta. Riistakeskus tukee loukuin ja loukkuvahdein vieraspetojen supikoiran ja minkin pyyntiä SOTKA-kosteikoilta, sillä ne saavat mittavaa tuhoa aikaan syömällä munia ja poikasia. Muidenkin pienpetojen kantoja on syytä hallita tehokkaalla pyynnillä niin koirilla tapahtuvan pyynnin, haaskakyttäyksen kuin loukutuksen keinoin, korostaa Alhainen.

Kosteikko-live osoitteessa https://kosteikko.fi/

Etusivulla nyt

Luetuimmat