Kylillä-sarja | Savitaipaleko muka syrjässä kaikesta? Entinen kansanedustaja Reijo Tossavainen on eri mieltä

Juttusarjassa vieraillaan pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole Suomen suosituimpia nähtävyyksiä. Tällä kertaa vuorossa on Savitaipale.

Nuori, ponteva mäntymetsä vilisee silmissä, kun lähestyn Etelä-Karjalassa sijaitsevaa Savitaipaletta Kouvolan suunnasta. Sileä asfalttitie kiemurtelee kuin lakritsimatto ja houkuttelee painamaan kaasua.

Kesäkahvila! Kyltti vilahtaa ohi nopeasti ja risteys samoin. No, ehkä sinne pääsee jotakin muuta kautta. Seikkailen lopulta perille kapeaa mökkitietä pitkin, ohi silmiä hivelevän kauniin metsälammen. Kannatti eksyä.

Päädyn sinne, minne pitikin: Hämäläisen kylään, kesäkahvilan pihaan.

Kahvilan edustalla juttelee kaksi ihmistä, nainen ja mies. Miehessä on jotakin tuttua.

Nainen on Reiposen tilan yrittäjä Anne Niinimäki. Hän pyörittää tilalla Torpparin tupa -nimistä kesäkahvilaa ja pientä tilamyymälää, josta voi ostaa lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Myynnissä on lihaa, makkaraa, hilloa, sinappia, luomumunia ja ärhäkän kuuloista grillauskastiketta, Jävla såsia.

Mies osoittautuu Reijo Tossavaiseksi, Savitaipaleella asuvaksi perussuomalaisten entiseksi kansanedustajaksi.

Tossavainen ja hänen puolisonsa Paula Suikkari ovat lähteneet asioille perjantain kunniaksi. Puoliso on jo mennyt edeltäpäin selailemaan kesäkahvilan kirpputorin vaaterekkejä ja itsepalvelukirjaston antia.

Niinimäki poistuu tilamyymälään, sillä päivän ensimmäinen asiakas seisoo ovella. Tämä ostaa varttikilon laparullaa ja pätkän kassleria.

Asiakkaat ovat enimmäkseen kyläläisiä ja kesämökkiläisiä, Niinimäki kertoo.

– Niin, ja motoristeja täällä käy silloin tällöin. Ei tuosta isolta tieltä ole tänne kuin kymmenen kilometriä.

Ei niin – jos tulee suorinta reittiä.

Ilmenee, että Reijo Tossavainen on innokas Savitaipaleen puolesta puhuja. Kahvit hörpättyämme hän hyppää autooni ja lähtee opastamaan minua syvemmälle pitäjän sielunmaisemaan.

Puoliso Paula ajaa pariskunnan auton mökille. Lupaan palauttaa hänen miehensä päivän päätteeksi.

Ajomatkalla Tossavainen kertaa vuonna 1639 perustetun pitäjän historiaa ja kehuu sen maantieteellistä sijaintia. Kouvolaan, Mikkeliin ja Lappeenrantaan on hänen mökiltään kuhunkin noin 60–70 kilometriä.

– Savitaipale koetaan syrjäisenä paikkana. Mutta samat kolme varttia minulla meni työmatkoihin eduskunta-aikana. Silloin asuin 200 metrin päässä Tikkurilan asemalta, Tossavainen sanoo.

Reiposen tilalta on kunnan keskustaan 25 kilometriä. Kurvailemme muun muassa Savitaipaleen suurimman kylän, Heituinlahden, läpi. Kärnäkosken seutu bastionilinnoituksineen olisi hieno nähdä, mutta sinne emme tänään ehdi.

Ei tarvitse ajaa Puumalaan tai Savonlinnaan asti päästäkseen järvimaisemiin.

Tommi Naakka

Saavumme Savitaipaleen keskustaan. Torilla on mukavasti vilskettä, etenkin, kun ottaa huomioon, että pitäjässä on vain 3 400 asukasta.

– Mökkejä on lähes 3 000, Tossavainen huomauttaa.

Savitaipaleen kivikirkon torni kurottelee kohti puolipilvistä taivasta.

Kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck, ja se toimii kesäisin tiekirkkona. Tossavainen muistelee, että se on joskus valittu Etelä-Saimaa-lehden äänestyksessä kauneimmaksi kirkoksi.

Tossavaisen mielestä Savitaipaleelta löytyvät kaikki mahdolliset palvelut, joita ihminen voi tarvita.

– Kaikki, paitsi teatteri. Mutta kesäteatteriin pääsee kyllä.

Teatteria esitetään Hakamäen museoalueella. Siellä järjestetään kesäisin myös musiikkitapahtuma Hakamäki-piknik.

Hakamäellä sijaitsevaan 14 meriä korkeaan näkötorniin on lähes pystysuorat askelmat. Ylös päästyään voi antaa hengityksen tasaantua ja nauttia tovin Kuolimo-järven maisemista.

– Kuolimo on maailmassa ainoa järvi, jossa on saimaannieriän luonnonvarainen kanta, Tossavainen mainitsee, kun istumme jälleen autossa.

Kuinkas muutenkaan.

Seuraavaksi Tossavainen haluaa esitellä Olkkolan hovin ja sen vastavihityn leirintäalueen.

Samaan aikaan meidän kanssamme camping-alueelle lipuu suuri asuntoauto. Ikkunan avaa Toivo Leväniemi. Vaimo Tuula Leväniemi vilkuttelee viereiseltä paikalta.

Pariskunta kertoo matkustaneensa matkailuautollaan ”kaikkialla Kuusamon ja Thessalonikin välillä”. Nyt he ovat päättäneet tulla korkkaamaan uuden campingalueen kultahääpäivänsä kunniaksi.

Mistä kaukaa pariskunta on lähtenyt matkaan?

– No ihan Lemiltä asti, Toivo Leväniemi sanoo ja hymyilee leveästi.

Lemille on matkaa pahaiset parikymmentä kilometriä, mutta ei se mitään: reissu se on lyhytkin reissu. Pariskunta aikoo juhlan kunniaksi syödä hyvin ja käydä pyöräilemässä ja saunomassa. Omat fillarit ovat mukana.

– Turismi ei ole päässyt turmelemaan Savitaipaletta. Se tässä viehättää, Leväniemi sanoo.

Olkkolan hovin edustalla golfmailaan nojaa yrittäjä Tommi Naakka.

Golfaamaan Naakka ei tänään ehdi, mutta hän esittelee meille mielellään kartanon ympäristöineen. Kartanon ravintolassa on juuri lounasaika, ja aterinten iloinen kilinä kuuluu ulko-ovelle asti.

Uuden leirintäalueen lisäksi Olkkolan pihapiirissä on 19 huoneen hotelli sviitteineen. Päärakennuksen vieressä on vanha museorakennus, joka on omistettu kansanrunouden keräilijä Europaeukselle.

Naakka viilettää jo kohti rantaa.

– Perinnesauna pitää näyttää, yrittäjä sanoo ja viittilöi Tossavaisen ja minut mukaansa.

Matkalla Naakka osoittaa paikkaa, johon nousee pian suuri kesäteltta. Sen suojissa esiintyy liuta artisteja erilaisissa teemakonserteissa.

Suuri osa asiakkaista tulee Naakan mukaan pääkaupunkiseudulta ja Kotkan suunnalta.

– Ei tarvitse ajaa Puumalaan tai Savonlinnaan asti päästäkseen järvimaisemiin, hän arvelee syyksi.

Perinnesaunan esiteltyään Naakka luettelee, mitä kaikkea Olkkolan hovin ympäristössä voi tehdä: voi vuokrata kanootin, kajakin, soutuveneen tai sup-laudan, seikkailla luontopoluilla ja pyöräilyreiteillä, kokeilla pakohuonetta, minigolfia, sähköpyörää, pelata petankkia ja – no, lista on pitkä.

– Tämä on tällainen pikku-Vierumäki, Naakka sanoo.

Alueelle on tulossa seuraavaksi kirsikkapuisto. Naakka haaveilee lisäksi padel-kentästä, koirapuistosta ja lasten liikennepuistosta.

– Ja kelluva savusauna voisi olla vetonaula, hän pohtii.

Päivän päätteeksi palautan Tossavaisen hänen mökilleen. Siellä hän viettää puolisonsa kanssa kesäkuukaudet. Talvisin pariskunta karistaa Savitaipaleen tomut jaloistaan ja suuntaa Espanjan auringon alle.

Eipä sillä: kyllä Savitaipaleella voisi viettää aikaa talvellakin, ainakin jos uskoo Ylen Puoli seitsemän -ohjelman äänestäjiä. Maaliskuussa ratkenneessa leikkimielisessä kilpailussa Savitaipale tuli sijalle kaksi Vuoden talvikaupunki 2022 -finaalissa, vaikkei edes ole kaupunki.

Ainoastaan Kemijärvi veti pidemmän korren.

Henkilöitä

Juuret Savitaipaleella

David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1820–1884) kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.

Joonas ”Jonni” Myyrä (1892–1955), keihäänheiton kaksinkertainen olympiavoittaja vuoden 1920 ja 1924 kisoista.

Matti Kyllönen (s. 1949), urheilutoimittaja ja -selostaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat