Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoiset neuvovat ja tukevat uhria ja hänen läheisiään

Harvalla on kokemusta niistä oikeusprosessiin liittyvistä käytännöistä, joita rikoksen uhri kohtaa. Kun henkilö joutuu tilanteeseen, jossa tätä tietoa tarvitaan, apua voi hakea Rikosuhripäivystyksestä, RIKU:sta.

Kun henkilö joutuu rikoksen uhriksi, edessä on tuntematon polku täynnä kysymyksiä. Miten tehdään rikosilmoitus? Mitä tarkoittaa esitutkinta, syyteharkinta ja sovittelu? Mitkä ovat uhrin lainmukaiset oikeudet? Rikosuhripäivystyksen eli RIKU:n vapaaehtoiset antavat käytännön neuvoja rikosilmoituksen tekemisestä oikeussalikäytännössä tukemiseen.

– Me olemme oppaana rikosasian eteenpäinviemisessä käytännön asioissa. Tärkeä osa on olla rikoksen uhrin tukena myös henkisesti. RIKU:n toiminta ei ole kuitenkaan kriisityötä, vaan me ohjaamme asiakkaan tarpeen mukaan muita palveluja tarjoavien tahojen luo, kuvaa Seinäjoella RIKU:n vapaaehtoishenkilönä toimiva Kirsi. Yksityisyyden suojaamiseksi hän esiintyy jutussa vain etunimellään.

Seinäjoella RIKU-toimintaa on ollut reilu kymmenen vuotta.

– RIKU:n toiminta on ollut oikeusministeriön rahoittamaa vuodesta 2018, jolloin toiminnalle asetettiin julkinen palveluvelvoite. Toiminta on järjestetty eri tavoin eri puolella Suomea, usean eri järjestön ja organisaation yhteistyönä. Toimimme Etelä-Pohjanmaalla Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin alaisena, laajan viranomaisverkoston kanssa yhteistyössä, kertoo toiminnanohjaaja Mirja Kallio RIKU:n Seinäjoen palvelupisteestä.

RIKU:n asiaakkaasi voivat hakeutua rikoksen uhri, hänen läheisensä tai rikoksen todistajat. Asiakkaina voi olla myös alaikäinen tai alaikäisen uhrin vanhempi.

– Rikosuhripäivystyksen asiakkuuksien määrä on kasvanut viime vuosina. Se kertoo siitä, että toimintamme tunnetaan ja apua osataan hakea yhä paremmin, Kallio toteaa.

Jokainen asiakas kohdataan yksilönä ja hänen kanssaan laaditaan tukisuunnitelma. Asiakkuus kestää rikosprosessin ajan, jos asiakas näin toivoo. Mitään sitovia järjestelyitä RIKU:n toiminnassa ei tehdä.

– Me kohtaamme asiakkaan rikostapauksen kautta, neuvoa voi kysyä anonyymistikin. Me emme kysele eikä kenenkään tarvitse kertoa sen enempää elämästään ja tilanteestaan, kuin itse haluaa. Keskitymme rikostapaukseen liittyvien asioiden neuvontaan, Kallio sanoo.

Usein rikoksen uhrit kokevat tilanteessaan aiheetonta häpeää, mikä voi nousta esteeksi avun hakemiselle.

Toivomme, että kynnys avun pyytämiseen madaltuisi entisestään.

Mirja Kallio toiminnanohjaaja

– Toivomme, että kynnys avun pyytämiseen madaltuisi entisestään. Uhrin on tärkeä kuulla, että hän ei ole vastuussa siitä, mitä tapahtui, Kallio pohtii.

RIKU:n puoleen voi kääntyä myös silloin, kun on epävarma siitä, pitäisikö kokemastaan ilmoittaa poliisille.

– Ihmisillä on usein korkea kynnys viedä asiaansa eteenpäin, ja siinä tuki voi olla tarpeen, pohtii Kirsi.

Käytännön apu voi olla rikosilmoituksen teossa auttamista.

– Monesti puhelimessa yhdessä asiakkaan kanssa etsitään tietoa. Saatan auttaa asiakasta rikosilmoituksen teossa ja valmistautua oikeudenkäyntiin, tuomioon ja valitusprosessiin, Kirsi kertoo.

Rikosprosessit ovat usein pitkäkestoisia.

– Käsittelyn aikana olen asiakkaan kanssa yhteydessä sovitun mukaisesti. Toisinaan soitan asiakkaalle kuulumisia kysyäkseni viikoittain, kun oikeusprosessissa eletään odottavaa vaihetta. Tuki on myös sitä, että asiakaan toiveen mukaan voidaan jutella niitä näitä, aina ei tarvitse palata ikäviin rikosasiaan liittyviin muistoihin, Kirsi sanoo.

Vapaaehtoiset ovat RIKU:n toiminnan ydin.

– Toiminta olisi pulassa ilman vapaaehtoisia. Heidän panoksensa on todella tärkeä. Asiakkaalle tuki on arvokasta, sillä se selkeyttää prosessia, antaa uskallusta kohdata uusi tilanne. Jo tunne siitä, että uhri ei ole tilanteessaan yksin, on voimavara itsessään, korostaa Kallio.

Vapaaehtoistyötä RIKU:ssa tekevä Kirsi lähti toimintaan mukaan auttamisen halusta.

– Näin lehdessä ilmoituksen, jossa RIKU haki vapaaehtoisia mukaan koulutukseen. Koin, että tämä on itselleni sopiva tapa tehdä hyvää, hän pohtii.

Tehtävään saa kattavan perehdytyksen ja säännöllisesti jatkokoulutusta.

– Meillä on vapaaehtoisten kesken hyvä porukka, kokoonnumme käymään tilanteita läpi vertaistuen muodossa ja myös viettämään yhdessä aikaa. Tehtävässä ei tarvitse yksin olla, neuvoja ja apua saa aina. Vapaaehtoistyö on myös sovitettavissa omiin aikatauluihin. Toiselle sopii puhelin- tai verkkopäivystys, toiselle tukihenkilönä käräjäoikeudessa toimiminen, Kirsi kertoo.

Tärkeintä on halu sitoutua tehtävään.

– Vapaaehtoistyö on joustavaa eikä sido tiettyyn aikaan viikoittain. Jos palkkatyö tai oma arki vaativat enemmän aikaa, vapaaehtoistyön voi toviksi jättää vähemmälle. Tärkeintä on henkinen sitoutuminen tehtävään, Kirsi sanoo.

Vapaaehtoistyöhön tarvitaan jatkuvasti lisää tekijöitä.

– Kuka tahansa, jolla on oma elämä tasapainossa, voi tukea rikoksen uhriksi joutuneita. Halu auttaa, kuunnella toista ja mahdollisuus sitoutua tehtävään riittää. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä vapaaehtoisten joukkoon, sillä asiakkaatkin ovat erilaisia ihmisiä, Kallio kannustaa.

Vapaaehtoiselta tukihenkilöltä ei vaadita tiettyä ammattiosaamista tai kokemusta, vaan avointa rohkeaa luonnetta.

– Tähän työhön sopii ennakkoluuloton, reipas, sosiaalinen ja auttamishaluinen henkilö, summaa Kirsi.

Rikosuhripäivystys

RIKU uhrien ja omaisten apuna

Rikosuhripäivystys (RIKU) parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja

rikosasian todistajan asemaa tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja

neuvontapalveluita sekä vaikuttamalla rikoksen uhrin asemaan

yhteiskunnassa

Toiminnan päärahoittaja on valtio (oikeusministeriö)

Asiakkaista naisia on 77%. Asiakasmäärä kasvoi vuonna 2021 peräti 18% edellisestä vuodesta.

Tukisuhteissa korostuvat lähisuhdeväkivalta (30 %) sekä seksuaalirikokset (24 %)

Etusivulla nyt

Luetuimmat