Piirin Ankkalampi rakentuu uudelleen, nyt aistipuistoksi

Törnävällä Piirin kauniissa ympäristössä Sairaalamuseon lähistöllä sijaitseva metsikkö sulkee uumeniinsa historiallisen kohteen, Törnävän sairaala-alueen ankkalammen rauniot. Samalle paikalle rakentuu nyt monipuolisesti eri aisteja herättelevä esteetön aistipuisto.

Ankkalammen aistipuistohankkeen taustalla ja ajatuksen liikkeelle panevana voimana on Seinäjoki Lakeus Rotaryklubi, yhteistyössä Törnävän rotaryklubin kanssa. Alueen omistaa Seinäjoen kaupunki ja kaupunkiympäristölautakunnan viime keskiviikkona tekemällä päätöksellä alue luovutetaan hankesuunnitelman mukaisen puiston käyttöön tietyin ehdoin. Aistipuisto sijoittuu Huhtalantien ja Seuralantien väliselle alueelle.

– Kaupunki ei osallistu aistipuiston rakennustyöhön eikä rakennuskustannuksiin. Samoin kunnossapito jää rotaryklubin vastuulle, kaupunki ei vastaa siitä. Jatkossa kaupungilla on oikeus ottaa alueiden käyttöä uudelleenarviointiin maankäytön tai kaavoituksen osalta, avaa lautakunnan päätöstä kaupungininsinööri Joni Ulvila.

Kaupungin näkökulmasta aistipuistohanke nähdään positiivisena lisänä Seinäjoen palvelutarjontaan.

– On erittäin hienoa, että alue kehittyy tällä tavoin ja että lautakunnassa asiaan suhtauduttiin myönteisesti, toteaa Ulvila.

Idea ankkalammen palauttamisesta on lähtenyt asukkailta saaduista toiveista.

– On kaupunkilaisia, jotka vielä muistavat ankkalammen sijainneen tällä paikalla ja sitä on toivottu palautettavaksi. Rotaryklubi on jo pitkään halunnut perustaa uudelleen Seinäjoelle aikoinaan tien rakentamisessa tuhoutuneen rotarypuiston ja nyt se mahdollistuu Ankkalammen aistipuistona, iloitsee hankkeen vastuuhenkilönä toimiva Pertti Kinnunen Seinäjoki Lakeuden Rotaryklubista.

Aistipuisto stimuloi aisteja ja toisaalta antaa tilaisuuden rauhoittua ja hiljentyä.

Iina Åman

Toiveissa on saada rakentaminen käyntiin syksyn aikana. Puisto kokonaisuudessaan valmistuu kolmessa, neljässä vuodessa vaiheittain, rahoituksesta riippuen.

– Saimme kehittämisyhdistys Liiverin kautta 15 000 euroa avustusta suunnittelutyön tekemiseen. Puisto on suunniteltu uusimpaan tutkimustietoon perustuen, jotta se palvelee monipuolisesti kaikkia erityisryhmiä, jokaista kuntalaista. Esteettömät reitit takaavat sen, että aistipuisto on aidosta avoin jokaiselle. Tällainen kohde on erittäin tarpeellinen lisä kaupungin puistoihin. Se on myös matkailun kannalta mielenkiintoinen lisä Seinäjoelle, sanoo hankkeen vastuuhenkilönä toimiva Iina Åman.

Aistipuisto on rauhoittumisen paikka.

– Meillä on kaupungissa toiminnallisia ulkoilupuistoja, mutta tämän kaltaista rauhoittumisen ja hiljentymisen paikkaa, joka tarjoaa samalla kaikille aisteille elämyksiä, ei Seinäjoella ole, korostaa Kinnunen

Aistipuiston rahoitus ja rakentaminen pyritään toteuttamaan yhteisöllisyyden voimalla.

– Puiston toteuttamiseen lähdemme yhteisöllisyyden ajatukselle ja toivomme, että rahoittajiksi lähtevät mahdollisimman monet yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt, jotka haluavat olla mukana tukemassa hanketta. Samoin rakennusvaiheessa talkoolaiset ovat lämpimästi tervetulleita. Toivomme, että tästä tulee eräänlainen kaupunginosan oma kylähanke. Yhdessä rakennamme yhteisen puiston, joka lisää hyvinvointia ja alueen viihtyisyyttä, Åman visioi.

Alun perin ajatuksena oli toteuttaa puisto pienimuotoisesti entisen lammen ympäristöön, mutta suunnitteluvaiheessa kokonaisuus laajeni huomattavasti. Suunnittelutyön asiantuntijoina olivat Ikäinstituutin vanhempi tutkija Erja Rappe, Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon projektisuunnittelija Johanna Mäki-Rautila sekä ProAgrian maisemasuunnittelija Marika Turpeinen.

– Aistipuisto toteuttaa Green Care-mallia. Sen ajatuksena on, että luonto on keskeisessä roolissa tavoitteellisessa kuntouttavassa toiminnassa, Åman selvittää.

Aistipuisto sisältää vesielementin lisäksi yksityiskohtia, joita tuntemalla, kuulemalla, haistamalla ja näkemällä pääsevät luontoelämyksen äärelle myös esteettömän kulkureitin tarvitsevat.

– Jalanpohjien alla voi tuntea kiviä ja hiekkaa, vesielementin äärellä kuulla veden solinaa. Kädellään voi tuntea virtaavan veden tai maistella pensaista marjoja. Valon ja varjojen vaihtelu antaa näköaistielämyksiä. Aistipuisto stimuloi aisteja ja toisaalta antaa tilaisuuden rauhoittua ja hiljentyä. Toivomme, että eri käyttäjäryhmät löytävät sen retkeilykohteena, Åman sanoo.

Alueen puusto ja muu kasvillisuus tullaan huomioimaan aistipuiston rakentamisessa.

– Ympäröivää metsäluontoa halutaan ehdottomasti säilyttää, sillä on keskeinen merkitys aistipuistossa, korostaa Kinnunen.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat