Taija ja Marko Maunuksela ovat harrastaneet puskaparkkeerausta muutaman vuoden. Heille se on sopiva matkailumuoto.
Viime vuosina matkailijoiden keskuudessa on kasvattanut suosiotaan niin sanottu puskaparkki. Se tarkoittaa yöpymistä leirintäalueen ulkopuolella, sellaisella paikalla, johon matkailuauton tai -vaunun voi luvallisesti pysäköidä. Sopivia paikkoja voivat olla tien laitamat, rannat, metsänreunukset ja metsätiet sekä erilaiset pysähdyspaikat ja kaupunkialueet.
Taija ja Marko Maunuksela tekivät tänä kesänä reilun viikon mittaisen matkan moottoripyörällä. Matkalla he yöpyivät teltassa niin sanotusti puskassa.
– Puskassa saa syrjäytyä rauhassa. Puskissa on yleisimmin hyvin hiljaista ja rauhallista. Ja vaikka jossain suositussa puskassa olisi useampikin retkeilijä samaan aikaan, niin kaikki ovat pääosin omissa oloissaan. Leirintäalueilla on kesäaikoina joskus hyvinkin vilkasta elämää. Ei meillä ole mitään pahaa sanottavaa myöskään leirintäaluemajoituksista. Ne ovat usein meidän suunnitelmassa kohdassa B tai C, Maunukselat kertovat.
Maunukseloille idea puskaparkkeerauksesta syntyi Lapissa moottoripyöräillessä muutama vuosi sitten.
– Pysähdyimme Sevettijärvellä kauniin Mihkalijärven rannalle evästelemään. Haaveilin silloin, että tänne olisi kyllä ihana tulla telttailemaan, Taija Maunuksela kertoo.
Aika pysähtyy kun havahtuu, että tässä sitä istuskellaan keskellä kauneinta luontoa, eikä edes maksa mitään.
Löytääkseen sopivia puskaparkkipaikkoja Maunukselat käyttävät Google Mapsin Puskaparkit -sovellusta.
– Yleisimmin olemme löytäneet sen kautta sopivat paikat, mutta tänä kesänä muutama ”löytö” on löytynyt osittain vahingossakin. Kuulumme lisäksi facebookissa moniin eri retkeilyryhmiin ja muun muassa Puskaparkki-ryhmään. Niistä löytyy usein käyttäjien kokemuksia ja kuvia eri puskista.

Taija Maunuksela kertoo, että he suosivat rauhallisia paikkoja.
– Lähtökohtaisesti etsimme paikkoja, jotka ovat vesistöjen äärellä. Joet, purot, lammet, järvet, meri. Kaikki käy. Meillä on matkavarusteissa aina nappo mukana. Sillä on hyvä kauhaista vesistöstä kauhallinen pesuvettä. Pystyy kriittisimmät paikat huuhtaisemaan hikisen ajourakan jälkeen. Jos vaan mahdollista, niin toki käydään uimassa.
Yeensä Maunukselat ovat samassa paikassa yhden yön kerrallaan.
– Tänä kesänä kokeilimme ensimmäistä kertaa sitä, että ollaankin kaksi yötä samassa paikassa. Silloin ehtii paremmin nauttia luonnon rauhasta ja saa ”syrjäytyä rauhassa”, Taija Maunuksela naurahtaa.
– Minustakin on tullut vanhemmiten yhä enemmän sellainen sosiaalinen erakko. Viihdyn kyllä hyvin ihmisten seurassa ja nautin esiintymisestä, mutta vastapainona tarvitsen paljon rauhaa. Se onkin meidän yhteinen lausahdus nykyisin, että pitää olla paikka jossa voi ”syrjäytyä rauhassa”. Puskaparkit ovat just sellaisia, Marko Maunuksela sanoo.
Taija ja Marko Maunuksela ovat löytäneet suurimmaksi osaksi rauhallisia puskaparkkeja.
– Varsinkin Lapissa on hurja määrä toinen toistaan hienompia puskia, jossa saa olla ihan itsekseen. Jotkut paikat ovat ihan erämaassa. Välillä olemme kyllä ajaneet sellaisiakin kinttupolkuja ja kloperoteitä, että on meinannut usko loppua. Mutta kun lopulta olet määränpäässä kaukana kaikesta ja periltä löytyy upea kirkasvetinen lampi, on täysin hiljaista, yöttömän yön aurinko paistaa lammen yllä kimallellen, vesikirppu pomppii tyynen veden pinnalla ja pikku sintit hyppii, niin ei kait sitä voi kun vain ihastella. Aika pysähtyy kun havahtuu, että tässä sitä istuskellaan keskellä kauneinta luontoa, eikä edes maksa mitään. Onhan se käsittämättömän upeaa.