Mökkiläiset ja metsästäjät tekevät yhteistyötä lintukantojen vahvistamiseksi

Etelä-Pohjanmaalla vesilintukantojen vahvistamisen eteen tehdään pitkäjänteistä työtä usean tahon kautta. Kosteikkoja rakentamalla luodaan elinympäristöjä ja muuttolintujen levähdyspaikkoja vesilinnuille, ja vieraspetopyynnillä turvataan poikueiden selviytyminen aikuisiksi.

Vesilintupoikueiden, erityisesti uhanalaisten lajien, suurin uhka ovat vieraspedot minkki ja supikoira, joiden poistaminen vesistöalueilta on tärkeää metsästäjien tekemää riistanhoitotyötä.

– Vieraslajien poistamisella turvataan suomalaisen luonnon monimuotoisuutta, siksi jokainen poistettu minkki tai supikoira on luonnonsuojeluteko, korostaa toiminnanjohtaja Veli Kujala Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piiristä.

Kotoperäisten lajien suojeleminen on kaikkien yhteinen asia, ja siinä voi osansa tehdä jokainen, on metsästäjä tai ei. Käynnissä on Suomen Metsästäjäliiton organisoima ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Mökkiläiset vieraspetopyyntiin-hanke, jonka kautta Etelä-Pohjanmaalle levitetään tietoa ja keinoja tehostaa vieraspetopyyntiä ohjaamalla mökkiläisiä yhteistyöhön metsästysseurojen kanssa.

– Oman mökkirannan tuntumaan voi virittää hankkeen kautta saatavan loukun. Loukkuja on jaettu muun muassa Peräseinäjoelle ja Kauhavalle, Kujala kertoo.

Mökkiläisiltä on Kujalan mukaan saatu paljon vinkkejä vieraspetojen liikkeistä. Yhteistyö toimii tehokkaasti, kun mökkiläinen virittää ja tarkistaa loukun ja paikallinen metsästäjä tarvittaessa hoitaa saaliiksi saadun vieraspedon lopetuksen.

Etelä-Pohjanmaalla vieraspetopyynnin merkitys ymmärretään vesilintukantojen ja ympäristön monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta hyvin.

– Paikallisten havainnot ovat todella tärkeitä. Kaikki havainnot minkeistä ja supikoirista on aina hyvä ilmoittaa minulle tai paikallisille metsästysporukoille. Meidän kauttamme pyyntiin saa neuvoja, apuja ja loukkuja, tähdentää Kujala.

Vieraspetojen pyynti on Suomen luonnon kannalta merkittävää suojelutyötä, ja metsästysasetuksen muutoksen myötä se on nykyään sallittua kaikille metsästysoikeuden omaaville.

– Minkin ja supikoiran pyynti ei edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti, selvittää Kujala.

Loukutus on tehokkain tapa pyytää vieraspetoja. Loukkuja on jaettu alueelle kahden hankevuoden aikana viitisenkymmentä. Käytössä on sekä hetitappavia että elävänä pyytäviä loukkuja.

– Loukkupyynnin tärkeimmät ajankohdat ovat kevät ennen lisääntymiskautta, sekä syksy, jolloin pienpetojen poikaset lähtevät liikkeelle. Loukut pyritään kohdentamaan alueille, joilta havaintoja on kertynyt, Kujala kertoo.

Hanke on saanut positiivista palautetta ja se on otettu hyvin vastaan.

– Meillä Etelä-Pohjanmaalla vieraspetopyynnin merkitys ymmärretään vesilintukantojen ja ympäristön monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta hyvin. Vieraspedot eivät luontoon kuulu eikä kotoperäisillä lajeilla ole keinoja niitä vastaan suojautua. Yksikin minkki saa ison tuhon aikaan, tämän on joutunut toteamaan moni mökkeilijä, joka lähivesistössään uivan sorsapoikueen pienentymistä kesän aikana seuraa, Kujala pohtii.

Vesilintukantojen heikentyminen on koko Euroopan laajuinen huoli ja vieraslajien pyynti kosteikkorakentamisella luoduilta ja luonnollisilta lintujen elinympäristöiltä on aivan välttämätöntä.

– Toivottavasti hanke saa jatkorahoitusta. Vapaaehtoistyönä tätä tehdään ja työtä se vaatii. Yhteistyöllä tuloksia saadaan tehokkaammin aikaan ja toivon vesistöalueiden asukkaiden ottavan hankkeeseen aktiivisesti osaa jatkossakin, Kujala kannustaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat