Armeijaa käyvä Lauri Lindén ja lukiolainen Mats Uotila ovat viime kuukausina nousseet määrätietoisesti sosiaalisen median puhutuimpien kirjoittajien joukkoon. Nuorten miesten alustana on Twitter.
Otetaan esimerkki Uotilalta. Oheinen twiitti on kerännyt tätä kirjoittaessa 2 200 tykkäystä. Sen lisäksi myös paljon kriittisiä puheenvuoroja twiitissä kuvaillun toiminnan järkevyydestä.
– En yleensä harrasta aktivismia, mutta tällä kerralla tein poikkeuksen. Ohitimme juuri kavereiden kanssa uuden bemarin venäläisissä kilvissä. Näytimme ikkunasta Ukrainan lippua ja perään keskaria. Miesten ilmeet olivat näkemisen arvoiset. Tervemenoa takaisin Venäjälle.
Uotila on kokoomuslainen, Lindén ei kuulu ainakaan vielä mihinkään puolueeseen mutta luokittelee itsensä "vasemmistolaiseksi".
Otetaan häneltäkin tyylinäyte.
– Mielenosoittaminen on yksi tärkeimpiä perustuslaillisia oikeuksia. Pidit mielenosoittajista tai et, Lindén twiittaa.
Miehiä yhdistääkin yksi seikka. Uotila käy lukiota Tampereella, jonne Lindén on seuraavaksi muuttamassa.
Miten Twitterissä sitten menestyy tai saa huomiota? Uotila pohtii asiaa pitkään.
– Twitterissä vaaditaan kykyä tiivistää olennainen 280 merkkiin. Tästä seuraa se, että viestit ovat usein kärjistettyjä, kun omaa ajattelua ei voi yhdessä twiitissä avata kovin laajasti. Huomiota voi Twitterissäkin saada monin tavoin, mutta huomio itsessään ei ole minusta tavoittelemisen arvoista. Itse pyrin nostamaan epäkohtia esiin ja käymään poliittista debattia muiden kanssa.
Joskus Uotila on saanut täysilaidallisia twiiteistään myös niin, että hän itse ymmärtää palautteen hyvin.
– Välillä tulee itsekin tehtyä mokia, mutta se on hinta ihmisenä kehittymisestä.
Lindén on Uotilan kanssa samoilla linjoilla.
– Tietysti on niin, että algoritmit ruokkivat kärkkäyttä ja polarisoivaa tekstiä. On helpompi saada paljon huomiota jollain terävällä aloituksella, koska ihmiset tulevat alle kommentoimaan omia näkemyksiään ja jatkamaan keskustelua. On myös helppo tykätä parin lauseen twiitistä. Toisaalta twitter-kansa kyllä osaa myös arvostaa laadukasta ja vähän pidempääkin analyysiä, varsinkin jos sen pointti on vähän ainutlaatuisempi.
Monessa avauksessa heijastuu polarisaatio vasemmistoa ja oikeistoa kannattavien henkilöiden välillä.
– Se jakaa ihmisiä niin Twitterissä kuin poliittisessa debatissa yleensä, Lindén sanoo.
Uotila ei ole täysin samoilla linjoilla.
– Twitter on toki polarisoiva ja kannustaa vastakkainasetteluun, mutta toisaalta tutkimusten mukaan Suomessa ei ole havaittavissa kasvavaa jyrkkää kahtiajakoa. Sanoisin siis sen olevan ennemminkin tämän alustan piirre.
Molemmat näkevät sosiaalisessa mediassa paljon hyvää.
– Aiemmin huomion saaminen ei ole ollut näin helppoa, Lindén sanoo.
– Twitter on usein näyttänyt pystyvänsä myös hyvään. Alkuvuodesta olin vailla kesätöitä ja twiittasin asiasta. Ilmoituksen seurauksena sain parikymmentä työtarjousta, ja teen nyt kolmea erilaista työtä, Uotila innostuu.