Seinäjoen kaupungin järjestämä tukiperhetoiminta tarvitsee uusia perheitä mukaan toimintaan. Tukiperheitä haetaan lapsille, joiden vanhempien voimavarat eivät täysin riitä vastaamaan lapsen tarpeisiin. Seuraava tukiperhekoulutus alkaa syyskuussa.
Tukiperheet ovat tavallisia aikuisia tai lapsiperheitä, jotka ottavat noin kerran kuussa lapsen luokseen viettämään viikonloppua. Edellytyksenä on, että tukiperheen oma elämäntilanne on vakaa ja tasapainoinen, ja perheeltä löytyy halua antaa aikaansa ja huomiotaan sitä kaipaavalle lapselle.
– Tarkoituksena on tuoda lapsen elämään lisää turvallisia aikuisia. Monelle lapselle yökyläily itsessään on jo kiva tapahtuma. Tukiperheviikonloppu on odotettu, iloinen asia lapselle. Yhdessäolo, lapsen huomioiminen ja ottaminen osaksi perheen normaalia elämää riittää, kertoo sosiaaliohjaaja Henna Fränti Seinäjoen lapsiperheiden sosiaalipalveluista.
Tukiperheeksi hakeva käy läpi koulutuksen ja arvioinnin. Toimintaan sitoudutaan lähtökohtaisesti vuodeksi, jolloin lapsi saa tärkeitä, pysyviä ihmissuhteita elämäänsä. Keskimäärin tukiperhesuhde kestää pari vuotta. Tukiperhe saa toiminnasta tukiperhepalkkion ja kulukorvauksen.
– Koulutuksen käyminen ei vielä velvoita perhettä toimintaan, joten kehotan lähtemään rohkeasti mukaan ja tutustumaan koulutuksen kautta toiminnan sisältöön. Keskustelujen kautta sitten todetaan yhdessä, kokeeko perhe tukiperhetoiminnan omaksi tavakseen auttaa, kertoo Fränti.
Koulutukset järjestetään yhteistyössä Seinäjoen kansalaisopiston kanssa.
Toivomme, että mukaan lähtisi paljon erilaisia perheitä. Pariskuntia, yksin asuvia ja lapsiperheitä.
– Kansalaisopisto tarjoaa tilat ja ilmoittautuminen tapahtuu sen järjestelmän kautta. Yhteistyö ryhmäkoulutuksen muodossa toteutettiin ensi kerran pari vuotta sitten ja se sujui hyvin, joten mallia jatketaan nyt.
Fränti työskentelee tukiperheiden kanssa tarjoten tukea ja neuvoja.
– Yhteydenpito tukiperheiden kanssa jatkuu säännöllisenä, vaikka tukiperhe ja lapsen perhe saavat alkutotuttelun jälkeen järjestää viikonloput itsenäisesti, omien kalenteriensa mukaan. Lapsen kannalta on selkeää, että toiminta toistuu pääosin suunnitelmallisesti vaikkapa kuun ensimmäisenä viikonloppuna. Luonnollisesti joustoa tarvitaan esimerkiksi vuorotöiden vuoksi.
Tukiperhetoimintaan voi hakea lapsi, joka on tarjotun kaltaisen tuen tarpeessa.
– Sosiaalipalveluiden puolelta tehdään palvelutarpeen arviointi, jolla kartoitetaan lapsen perheen tilanne ja tuen tarve. Ensisijaisesti tukea toivotaan löytyvät perheen lähipiiristä, Fränti kertoo.
Lapset ovat pääosin alakouluikäisiä ja sitä nuorempia, iältään 3-12 vuotta. Toiminnassa edetään lapsen ehdoilla.
– Aluksi tutustutaan lyhyessä tapaamisessa, sitten voidaan koittaa yökyläilyä. Jos lapsi ja perhe kokevat, että yhteistyö sujuu mukavasti, vierailun kestoa voi pidentää. Joustavasti mennään ja etsitään jokaiselle sopiva tapa toteuttaa tapaamiset, Fränti selvittää.
Erilaiset lapset kaipaavat erilaisia tukiperheitä.
– Toivomme, että mukaan lähtisi paljon erilaisia perheitä. Pariskuntia, yksin asuvia ja lapsiperheitä. Tärkeää olisi saada myös maahanmuuttajataustaisia perheitä tukiperheiksi, erityisesti tällaisessa maailmantilanteessa he ovat kullanarvoisia, Fränti sanoo.