Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Merikapteeni Jaakko Haapala ei myrskyjä pelkää

Jaakko Haapala valmistui merikapteeniksi joulukuussa ja sai heti vakituisen työpaikan rahtialus Jolielta.

Kun rahtialus Jolie matkasi Tanskasta Skotlantiin, myrsky Pohjanmerellä oli pahimmillaan. Ovet nousivat pois saranoiltaan ja seinään pultattu jääkaappi repeytyi irti.

– Kaksi päivää pysyimme paikoillaan, vaikka ajoimme eteenpäin moottorit täydellä teholla.

Silti Jaakko Haapalaa ei myrskyt pelota.

– Ei pelota myrskyt, kun laiva on kunnossa ja kone toimii. Jos puolestaan kone sammuu myrskyssä, ollaan aika pian merihädässä.

Nurmosta kotoisin oleva ja Seinäjoella asuva Jaakko Haapala on opiskellut musiikkia ja talon rakentamista. Työskennellessään ilmanvaihtohommissa hän ihmetteli, onko olemassa ammattia, jossa seuraava työpäivä ei ottaisi päästä jo valmiiksi.

– Selailin netistä, mitä ammattia voisin lähteä opiskelemaan. Sitten löytyi merenkulkuala.

Merenkulkuala on hierarkinen. Haapalan tutkinto on merikapteeni ja tällä hetkellä hänen ammattipätevyytensä on vahtiperämies.

– Voidakseen hakea yliperämiehen tai merikapteenin pätevyyskirjaa, pitää olla 36 kuukautta merillä tai työskennellä 12 kuukautta yliperämiehenä ja 12 kuukautta vahtiperämiehenä. Tällä hetkellä työskentelen kuitenkin yliperämiehenä, koska laiva on niin pieni, ettei sinne vaadita yliperämiehen ammattipätevyyttä, Haapala kertoo.

Rederi AB Nathalie varustamon Jolie-rahtialus on 75 metriä pitkä, 12 metriä leveä ja sen kantavuus on 2 200 tonnia. Se on niin sanottu irtolastialus, joka on viimeksi kuljettanut muun muassa soodaa, ureaa, soraa ja tukkeja. Alus operoi Itämerellä ja Pohjanmerellä.

Kaksi päivää pysyimme paikoillaan, vaikka ajoimme eteenpäin moottorit täydellä teholla.

– Suomen laivastossa ei ole tällä hetkellä maailmanympärysliikennettä, Haapala tietää.

Jaakko Haapalan mukaan merikapteeneja koulutetaan tällä hetkellä liikaa ja ensimmäisen työpaikan saaminen on monelle vaikeaa.

– Konemiehistä ja laivasähkömiehistä on puolestaan pulaa.

Haapala itse työskenteli Rederi AB Nathanilla jo opiskeluaikanaan puolimatruusina ja se helpotti vakituisen paikan saamista.

– Matruusit huolehtivat muun muassa laivan huollosta ja kunnossapidosta. He myös kiinnittävät laivan, kun tullaan satamaan ja ankkuroivat sen. Perämiehet puolestaan ovat työnjohto- ja suunnittelutyössä, Haapala selvittää.

Jolien kotisatama on Maarianhaminassa. Se ei seilaa millään tietyllä reitillä, vaan niin sanotulla villillä linjalla.

– Haemme rahdin sieltä mistä se on tilattu ja viemme määränpäähän. Työvuoro voi alkaa mistä päin Eurooppaa tahansa. Paikan päälle menen muun muassa lentokoneella.

Joliella työskentelee kuuden hengen miehistö. Työt ja kotilomat vuorottelevat viiden viikon jaksoissa. Perinteisen mallin mukaan perämiehet tekevät aluksella 4 tuntia työtä ja lepäävät 8 tuntia.

– Tällä hetkellä ajan kapteenin kanssa laivaa vuorokauden puoliksi. Pääasiassa teemme kuuden tunnin mittaisia vuoroja.

Jaakko Haapalan mielestä laivan arki ei ole mitenkään erikoista.

– Pyykit pitää pestä ja siivota. Vapaa-aika menee pääasiassa lepäämiseen ja tulevien töiden suunnitteluun.

Laivan ajaminen on Jaakko Haapalan mukaan pienin ja helpoin osa työstä.

– Minulle kuuluu laivan lastauksen suunnittelu ja laivan vakavuuslaskelmat, eli kuinka isoja kallistumia laiva kestää. Suunnittelen myös painolastioperaatiot, pidän turvallisuusharjoituksia ja pidän huolta turvallisuusvarusteista. Teen myös reittisuunnitelmat ennen merelle lähtöä, Haapala listaa.

Vähintään kerran kuukaudessa miehistö harjoittelee muun muassa laivanjättöä, savusukellusta, palon sammuttamista ja mies yli laidan -tilannetta. Paljon on suoritettavana myös erilaisia kursseja.

– Muutaman vuoden välein pitää käydä maissa uusimassa muun muassa savusukellus Upinniemessä. Paljon on myös pelastautumiskursseja, joissa harjoitellaan muun muassa pelastuslauttojen ja -veneiden käyttöä. Radioliikennekursseilla harjoitellaan kaikilla mahdollisilla radiolaitteilla hätäilmoituksen tekemistä. Kapteenilla ja perämiehillä on lisäksi lääkärikurssi, jossa harjoitellaan esimerkiksi intubointia, katetrointia, lääkeiden annostelua injektiolla ja jopa kätilönä toimimista.

Parasta ammatissa on Jaakko Haapalan mielestä laivaporukka.

– Se on mahtavasti hioutunut yhteen. Tykkään myös työajoista. Vaikka joskus väsyttää, on lomaakin hyvin. Myös uusiin paikkoihin pääseminen on mukavaa.

Haapala kertoo keräävänsä tällä hetkellä kokemusta suurempia aluksia ja vesiä varten.

– Ulkomaalaiseen varustamoon olisi suunta. Mahdollisimman suurelle rahtialukselle ja maailman suurimmille vesille, Haapala suunnittelee.