Seinäjoen seurakunnassa työ marraskuisten seurakuntavaalien parissa on täydessä touhussa. Seurakuntalaisten kiinnostus ehdokkuutta kohtaan ilahduttaa vaalilautakunnan puheenjohtaja Minna Lainimoa. Ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta.
Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa. Ennakkoäänestysaika on 8.-12. marraskuuta ja vaalipäivä 20. marraskuuta. Vaaleissa valitut kirkkovaltuuston jäsenet päättävät muun muassa seurakunnan taloudesta ja seurakunnan palvelujen ja resurssien suuntaamisesta alueittain ja ikäryhmittäin.
– Ehdokkaita näissä vaaleissa tarvitaan ja kaivataan. Vaalit osuvat Seinäjoen seurakunnan elämän kannalta erityiseen kohtaan, koska tulevalla vaalikaudella tullaan tekemään isoja, tulevaisuuteen suuntaavia päätöksiä. Tästä syystä kannustaisin seurakuntalaisia lähtemään rohkeasti ehdolle ja vaikuttamaan, tuomaan omaa ääntä ja näkemystä seurakunnan hallintotasolle, sanoo Seinäjoen alueseurakunnan johtava kappalainen Minna Lainimo. Lainimo toimii Seinäjoen seurakunnan vaalilautakunnan puheenjohtajana.
Valtuutettuna avautuu paikka vaikuttaa kirkon kehittymiseen
– Valtuutetut ovat osaltaan vaikuttamassa konkreettisten päätösten kautta siihen, millainen meidän kirkkomme on. Millaiseksi sen haluaa itse kehittyvän , korostaa Lainimo.
Ehdokkaaksi voi asettua valitsijayhdistyksen kautta. Lista yhdistyksistä löytyy seurakunnan verkkosivuilta.
– Ottamalla yhteyttä valitsijayhdistyksiin, nykyisiin valtuutettuihin tai meihin seurakunnan työntekijöihin saa neuvontaa ehdokkaaksi asettumiseen liittyen, Lainimo ohjeistaa.
Äänestysaktiivisuus on seurakuntavaaleissa ollut maassamme alhainen, edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan se oli 14%. Aktiivisuuden lisäämiseksi kirkko tarjoaa vaalikoneen helpottamaan ehdokasvalintaa ja ennakkoäänestyspaikkoja viedään sinne, missä ihmiset ovat.
– Äänestää voi Seinäjoella ennakkoon useissa paikoissa, esimerkiksi kaupoissa ja oppilaitoksissa, Lainimo kertoo.
Vaikka seurakuntavaalien taustalla vaikuttaa voimakkaasti perinteinen poliittisten puolueiden kautta rakentuva malli, ehdokkaaksi voi asettua poliittisesti sitoutumattomien valitsijayhdistysten kautta. Lähtökohta ehdokkuudelle voi olla ikäryhmän, alueen tai tietyn arvopohjan etujen ajaminen ja näkökulman esiintuonti.
– Seurakunnan luottamustoimessa yhteinen lähtökohta on ajaa seurakunnan etua ja asiaa. Kirkollisessa päätöksenteossa taustalla on aina hengellinen vakaumus ja arvot, evankeliumin ääni ja suuri sanoma. Tämä yhdistää ehdokkaita, pohtii Lainimo.
Seurakuntavaalien kautta seurakunnan jäsenille avautuu mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen kotikirkko on.
– Toivon, että kynnys ehdokkuuteen pysyy matalana. Ehdokkaan ei tarvitse tuntea hallinnon protokollaa tai yksityiskohtia, sillä jokainen perehdytetään tehtävään ja yhdessä uuden valtuuston kanssa pysähdymme perustehtävien äärelle. Valtuutettu on palvelemassa seurakuntalaisia, yhteisten asioiden kautta ja tuovat oman sidosryhmänsä äänen esille.
Lainimon mukaan kirkon vaaliteema ”Uskottu, toivottu ja rakastettu” viestii siitä, että jokainen on omista lähtökohdistaan tervetullut mukaan seurakunnan päätöksentekoon.
– Yli-ihmisiä ei haeta, vaan monipuolisesti eri ikäisiä ja eri ammattitaustaisia henkilöitä. Edustus seurakunnan moninaisesta jäsenistöstä, hän korostaa.
Seurakuntavaaleissa äänestämään pääsevät yli 16-vuotiaat kirkon jäsenet. Ehdokkaan tulee olla täysi-ikäinen. Nuorten roolia on Seinäjoen seurakunnassa vahvistettu perustamalla kirkolliskokouksen linjauksen mukaisesti nuorten vaikuttajaryhmä, joka tuo nuorten näkemyksen seurakunnan hallintoon.
– Nuorten vaikuttajaryhmän kautta tieto seurakuntavaaleista leviää nuorten keskuudessa ja toivottavasti se näkyy äänestysinnokkuutena, Lainimo sanoo.
Kirkkovaltuusto kokoustaa muutaman kerran kuussa, kirkkoneuvosto kuukausittain. Lisäksi alueneuvostot ja mahdolliset ruohonjuuritason toimintaa ohjaavat toimikunnat kokoustavat tarpeen mukaan.
– Osallistuminen seurakunnan toimintaan voi rajoittua valtuuston kokouksiin tai se voi kiinnostuksen mukaan ohjautua laajemmin, Lainimo selvittää.
Seurakunta yhteiskunnallisena toimijana kohtaa ajan haasteet. Energian hinnannousulla on iso merkitys monia kiinteistöjä hallinnoiville seurakunnille.
– Seinäjoen seurakunnalla on useita kiinteistöjä ja kustannusten noustessa kaikkien ylläpitäminen on jatkossa haaste. On pohdittava, miten resurssit jaetaan. Seinäjoen seurakunta ei kuitenkaan ole taloudellisesti kriisiseurakunta, joten näkymät tulevaisuuteen ovat luottavaiset, Lainimo toteaa.
Maailmanpoliittinen tilanne vie kirkon ja sen päätöksentekijät kriisien äärelle.
– Lähetystyö ja kansainvälinen avustustoiminta on täydessä työssä kriisialueilla. Samaan aikaan kotimaassa heikompiosaisten avuntarve on yhä kasvavaa. Myös näihin asioihin luottamushenkilöt ottavat kantaa. Ollaan sen kysymyksen äärellä, miten toteutetaan konkreettisesti Jeesuksen sanoja ”Jos on, niin antakaa”, Lainimo pohtii.