Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Valokuituverkon rakentaminen EU-tuella on sivukylien mahdollisuus saada toimivat yhteydet

Seinäjoki on viimeisten kuntien joukossa maakunnassa lähtenyt selvittämään mahdollisuutta saada sivukylille valokuituverkko EU:n elpymisvälineen rahoituksen tuella. Kaikki alkaa markkina-analyysistä, jossa arvioidaan kuntien tukikelpoiset alueet.

Etelä-Pohjanmaa on valokuitutilastoissa surkeasti häntäpäässä. Kiinteiden, nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s olevien laajakaistaliittymien saatavuus on Etelä-Pohjanmaalla 45 prosentin luokkaa alueen kotitalouksista.

EU:n elpymisvälineestä on kuluvan ja ensi vuoden aikana jaossa 32 miljoonaa euroa tukikelpoisten alueiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen.

– Hakemuksilla on kiire, sillä hakemus on postitettava Traficomiin syyskuuhun 2023 mennessä. Sitä ennen kunnan on pyydettävä markkina-analyysi ja aloitettava hakuprosessi viimeistään maaliskuussa 2023. Etelä-Pohjanmaan liitto tukee ja ohjaa kuntia rahoituksen hakuprosessin vaiheissa lakisääteisessä asemassa, kertoo projektipäällikkö Tapani Tarri Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Prosessi käynnistyy kunnan tekemällä markkina-analyysipyynnöllä. Markkina-analyysi ei millään muotoa sido kuntaa hankkeeseen.

– Markkina-analyysissä kartoitetaan se, onko alueilla jo määrittelyt täyttävää laajakaistaverkkoa tai suunnitelmia rakentaa sitä markkinaehtoisesti. Jos joku laajakaistaoperaattori esittää kuulemisen yhteydessä suunnitelmat vetää alueelle valokuitua kolmen vuoden sisällä, tukikelpoisuus menetetään, selvittää Tarri.

Yhtä lailla kuin sähkö pitää tulla joka taloon, pitää tulla nopea, vakaa ja luotettava laajakaistayhteyskin.

projektipäällikkö Tapani Tarri, Etelä-Pohjanmaan liitto

Aiemmissa hankkeissa operaattorit ovat voineet pelata kilpailijaa ulos tukirahoitteisesta hankkeesta, samalla alueen valokuitumahdollisuudet torpaten, pelkällä ilmoituksella halukkuudesta markkinaehtoiseen toteutukseen.

– Ehtoja on lakimuutoksen myötä tiukennettu niin, että markkinaehtoiseen toteutukseen on löydyttävä selkeä suunnitelma. Toki, sanktio suunnitelman toteutumatta jättämisestä puuttuu nytkin, toteaa Tarri.

Hankeprosessi on hyvin monivaiheinen. Maakunnan liitto välittää kunnalta tulleen markkina-analyysipyynnön Traficomille ja siitä käynnistyy kuukausien selvitys. Markkina-analyysi on voimassa vuoden 2023 loppuun.

Tukikelpoisten alueiden selvittyä kunta yhdessä laajakaistaverkon rakentamisen asiantuntijan kanssa laatii toteutuksesta suunnitelman ja kartoittaa kustannukset.

– Kunnan budjetin rajoissa sitten tehdään kunnassa päätökset hankkeen toteutuksesta. Edessä on vielä maakuntaliiton toteuttama operaattorin kilpailutus, jonka jälkeen valittu operaattori hakee 32 miljoonan potista tukirahoitusta kyseiselle hankkeelle. Kunnan on sitouduttava kuntaosuudella hankkeeseen vasta tukea haettaessa, avaa Tarri.

Laajakaistahankkeita on ollut vuosittain, mutta valokuituverkko kasvaa hitaasti. Kehityksen jarru on tukirahoituksen edellyttämä kuntaosuus.

– Kunnilta on löydyttävä hankkeisiin omarahoitusosuus. Tässä hankkeessa se on kunnan taloustilanteesta sekä kunnan taajama-asteesta ja väestön määrästä riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Laajakaistarakentamisen julkista tukea saa olla yhteensä enintään 66 prosenttia tukilepoisista kustannuksista. Tukikelpoisia kustannuksia taas on suurin piirtein puolet verkon kustannuksista. Markkinaehtoisesti operaattorin toteutettavaksi jää vielä iso osa, joten kiinnostus liittymän hankintaan täytyy harvaan asutuilla seuduilla olla kattava.

– Totta kai se on merkittävä panostus kunnalta. Mutta tänä päivänä voi sanoa, että laajakaistayhteydet ovat perusinfraa. Yhtä lailla kuin sähkö pitää tulla joka taloon, pitää tulla nopea, vakaa ja luotettava laajakaistayhteyskin, Tarri huomauttaa.

Valokuitu tällaisena laajakaistayhteytenä on Tarrin mukaan panostus pitkälle tulevaisuuteen.

– Sillä on kuntien imagon ja kehitysedellytysten näkökulmasta valtava merkitys. Yritystoiminnan ja koulutetun väestön vetovoima- ja pitovoimanäkökulmasta laajakaistayhteydet ovat ehdoton edellytys. Unohtamatta SOTE-uudistusta, joka rakentuu vahvasti digitaalisten etäpalvelujen vahvistamiselle. Ilman valokuitua tämä ei tule toteutumaan, hän muistuttaa.