Hiilijalanjäljen pienentäminen kiinnostaa nyt yrityksiä: "Ei ole mahdotonta päästä positiivisenkin puolelle"

Pk-yritykset ovat matkalla isojen yritysten vanavedessä kohti ympäristövastuullisuutta.

Ympäristövastuullisuus näkyy yrityksissä nykypäivänä paitsi lisääntyneenä työmääränä myös kustannuksina. Pääsääntöisesti ympäristöasioita tehdään kuitenkin jo yrityksen omasta halusta ja tahdosta, ei ainoastaan lain niin vaatiessa.

– Kohti hiilineutraaliutta ollaan menossa, mutta se ei toki tapahdu kovin nopeasti. Hiljalleen kuitenkin ollaan asiaan heräämässä, jätteen haltijan velvollisuudet niin lajittelussa kuin raportoinnissa ovat lisääntyneet ja kierrätystavoitteet ovat EU-tasolla ja kansallisesti korkealla. Tämä aiheuttaa yrityksille jo jonkin verran painetta resurssien lisäämiselle ekologiseen vastuullistyöhön, Timo Hirsimäki Lakeuden Ympäristöhuollosta kertoo.

Hirsimäki mainitsee, että ympäristövastuullisuus tuo yritykselle myös kustannuksia.

– Jokainen yritys joutuu näihin asioihin jonkun työntekijänsä työaikaa panostamaan eikä se toki ilmaistakaan ole. Uskallan kuitenkin sanoa, että ne eurot tulevat tulevaisuudessa takaisin.

Toiset yritykset heräävät tarvittaviin muutoksiin vasta lakien muuttuessa, toisaalla on tehty valveutuneesti työtä jo useamman vuoden. Isommat yritykset ovat lähtökohtaisesti ympäristövastuullisuudessa jo pitkällä, mutta nykypäivänä entistä enemmän myös pk-yritykset haluavat olla kehityksen kärjessä. Hirsimäki kuvailee, että esimerkiksi pienemmät yritykset, jotka toimivat isompien yritysten alihankkijoina ovat paineessa panostaa ympäristöasioihin, mikäli isompi asiakasyrityskin niin tekee.

– Kyllä lain muuttuminen ja uusiutuminen on se viimeinen herättävä tekijä, mutta valveutuneet, esimerkiksi ulkomaankauppaa tekevät yritykset, ovat heränneet jo muutama vuosi sitten. Nyt on entistä enemmän voimakasta kiinnostusta ympäristöasioita kohtaan. Kysymyksiä aiheesta tulee asiakkailta viikoittain.

Kysymyksiä aiheesta tulee asiakkailta viikoittain.

Timo Hirsimäki

Erityisesti nyt halutaan tietää mikä sen oman yrityksen hiilijalanjälki on ja miten sitä voisi pienentää. Hirsimäki kertoo, että hiilijalanjälkeen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi saamalla mahdollisimman paljon materiaalia hyötykäyttöön. Hiilijalanjälki on ihanteellinen, kun lukema on nollassa.

– Eikä ole mahdotonta päästä positiivisenkin puolelle, Hirsimäki muistuttaa. Hän tietää, että Seinäjoen alueella on jo joitakin yrityksiä, joissa nollalukemaan on päästy ja niitä, jotka lähestyvät tuota lukemaa huimaa vauhtia.

Hirsimäki muistuttaa, ettei yrityksien ympäristötoimia voi tarkastella täysin samalla viivalta, sillä kokonaisuus riippuu niin monesta asiasta.

– Näitä tulee tarkastella hyvin tapauskohtaisesti. Yritys on aina oma yksilönsä, ja esimerkiksi pelkästään yrityksen materiaalivirrat vaikuttaa asiaan paljon.

Seinäjoen seudulla toimivasta ympäristövastuullisesta yrityksestä Hirsimäki mainitsee esimerkiksi vähittäiskaupan alalla toimivan Minimanin.

– Minimanissa on verrattain suurestakin määrästä materiaalivirtoja huolimatta saatu jätehuollon hiilijalanjälki jo hyvin alhaiselle tasolle. Tämä on onnistunut muun muassa oikeaoppisen lajittelun järjestämisellä sekä säännöllisellä materiaalivirtojen seurannalla, Hirsimäki kertoo.

Minimanijohtaja Taina Kinnari kertoo, että ympäristövastuullisuus alkaa Minimanissa jo myymälän puolella, jossa eri lajikkeet lajitellaan huolellisesti.

– Lajittelu tapahtuu jo myymälän puolella, joten siihen ei kulu keneltäkään työaikaa jälkikäteen.

Minimanin jätehuoneesta jokaiselle jätteelle löytyy oma paikkansa ja kaikki puhtaat pahvit ja muovit menevät täysin uusiokäyttöön. Banaanilaatikot kulkeutuvat asiakkaille ja puiset lavat käytetään uudelleen. Kinnari mainitsee, että ympäristövastuullisuutta on toteutettu pitkäjänteisesti.

– Kun jokin uusi jätelaki on tullut voimaan, se ei ole vaatinut meiltä enää toimenpiteitä, koska ollaan jo toimittu niin, Kinnari kuvailee.

Seuraava iso askel on hiilidioksidikäyttöiset kylmälaitteet.

– Kokkolan myymälässä ne tulevat käyttöön vuoden päästä ja sitten alkaa suunnittelu niiden saamiseksi myös Seinäjoen myymälään, Kinnari kertoo.

Yrittäjän oltava perillä jätteen alkuperästä

Kati Olli

Jätelain uudistus on tuonut tänäkin vuonna uusia vaatimuksia yritysten jätehuoltoon. Hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaa harjoittavilla yrityksillä on oltava kiinteistökohtainen erilliskeräys taajama-, asema- ja yleiskaavoitetuilla alueilla. Erilliskeräysvelvoite koskee niitä jätteenhaltijoita, joiden toiminnasta syntyy biojätettä vähintään kymmenen kiloa viikossa, kuitu- ja muovipakkauksia vähintään viisi kiloa viikossa tai lasi- ja metallipakkauksia sekä pienmetallia vähintään kaksi kiloa viikossa.

– Jätteenhaltija on velvollinen järjestämään erilliskeräyksen niille jätelajeille, joiden osalta kertymän raja-arvo ylittyy. Se voidaan järjestää myös yhteisesti samassa kiinteistössä toimivien jätteenhaltijoiden kesken, Timo Hirsimäki Lakeuden Ympäristöhuollosta kertoo.

Nykysäädösten mukaan rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoite on 70 prosenttia.

– Lukuun ei lasketa energiana hyödyntämistä. Velvoitteet kohdistuvat siihen toimijaan, joka ryhtyy rakennushankkeeseen. Velvollisuudesta voidaan poiketa, mikäli kohteessa syntyy enintään kaksi tonnia muuta rakennus- ja purkujätettä kuin maa- ja kiviainesjätettä tai jos voidaan varmistaa, että yhdessä kerätyt jätteet voidaan myöhemmin erotella, Hirsimäki tarkentaa.

Jätteen haltijan on nykyään myös oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille.

– Kun toiminnassa syntyy yli 100 tonnia jätettä, kirjanpitoon on toiminnan luonteen mukaan sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn, kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä, Hirsimäki kertoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat