Fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut haasteen edessä Kela-uudistuksen myötä

Pitkän uran fysioterapia-alan yrittäjänä Ilmajoella ja Seinäjoella tehnyt Timo Tuuri kritisoi uudistuvia Kela-korvaussäännöksiä. Suunniteltu tuen poistaminen tulee näkymään ihmisten toimintakyvyn heikkenemisenä ja isona laskuna yhteiskunnalle, Tuuri sanoo.

Timo Tuuri on laajentanut fysioterapia-alan yritystoimintaansa määrätietoisesti yhden miehen yrityksestä 30 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Tuurin mukaan fysioterapian ja kuntoutuksen merkitystä suomalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ei ymmärretä.

– Tästä on osoituksena suunnitelmat poistaa Kela-korvaus yksityisiltä fysioterapiapalveluja tuottavilta yrityksiltä, Tuuri sanoo.

Ala on kehittynyt palvelemaan asiakkaita monipuolisesti ja perinteisen fysioterapian ohella yrityksissä toimii nykyään myös moniammatillisia tiimejä, joihin kuuluu fysio- ja toimintaterapeutteja. Tällaisten palvelujen tarve kasvaa koko ajan.

– Toimintaterapeutteja tulisi kouluttaa selvästi enemmän. On kohtuutonta, että esimerkiksi ADHD-diagnoosin saava lapsi laitetaan puoleksi vuodeksi jonoon odottamaan terapian alkua, Tuuri avaa tilannetta.

Paljonko kuntoutusta ja fysioterapiaa arvostetaan terveydenhuollossa.

Osaavan henkilöstön saatavuuden lisäksi Timo Tuuri on huolissaan fysioterapiapalvelujen tulevaisuudesta laajemmin. Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen merkitys tunnetaan, mutta resursseja siihen ei ole osoitettu, päinvastoin. Hallituksen suunnittelema Kela-korvauksen poistaminen yksityisistä fysioterapiapalveluista vie Tuurin mukaan pieniltä yrityksiltä toimintaedellytykset.

– Pienet fysioterapiayritykset tulevat olemaan isoissa vaikeuksissa. Vallitseva yleinen talouden suhdannetilanne vaikeuttaa toimintaa osaltaan. Keskittäminen näkyy jo nyt maakunnassa isojen ketjujen yritysostoina. Jos fysioterapiapalvelut siirtyvät kehityksen myötä hyvinvointialueiden vastuulle, haasteena tulee olemaan resurssien ja rahoituksen riittävyys. Tällä hetkellä yksityiset yritykset tuottavat lähes puolet fysioterapiapalveluista, muistuttaa Tuuri.

Kela-korvauksen poisto iskee Tuurin mukaan vähävaraisiin, joille pieneksi luonnehdittu korvaussumma on usein edellytys kuntoutukseen hakeutumiselle.

– Varakkaat käyvät kuntoutuksessa tuesta riippumatta. Vähäosaisen väestön terveyden heikentyminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen tärkein kuntoutusmuoto ja sen merkitys työkyvyn ylläpitämiseksi on suuri, Tuuri korostaa.

Tuuri toivoo, että lääkärit käyttäisivät lähetteitä nykyistä enemmän ohjatakseen asiakkaat pitkäkestoisen kuntoutuksen pariin. Toki ilman lähetettäkin fysioterapiaan pääsee, omalla kustannuksella.

Korona oli alan yrittäjille henkinen isku.

– Lähetteellä on painoarvo. Kun lääkäri kirjaa lähetteeseen yksilöllisen liikuntasuunnitelman laatimisen esimerkiksi selkävaivaisen asiakkaan kohdalla, asiakas myös todennäköisesti käy fysioterapiassa ja kuntoutuu työkykyiseksi nopeammin. Nyt kaavailtu Kela-korvauksen poisto saattaa lopettaa myös lääkärilähetekäytännön, joka on terveydenhuollon ainut työkalu asiakkaan ohjaamiseksi kuntoutukseen, hän huomauttaa.

Yhä useammin terveyskeskusten päivystyksiä ruuhkauttavat toimintakykynsä menettämisen vuoksi sinne hakeutuvat ikäihmiset.

– Jos heitä ohjattaisiin ennaltaehkäisevästi liikkumaan, yhteiskunnalle koituva lasku jäisi pienemmäksi. Euro ennaltaehkäisevään toimintaan tulee kahtena eurona takaisin hoitokustannusten säästöinä. Liikuntaresepti olisi yksi ratkaisu. Muutos on julkisen terveydenhuollon käsissä. Kysymys on siitä, paljonko kuntoutusta ja fysioterapiaa arvostetaan terveydenhuollossa, päättää Tuuri.

Hyvinvoinnin edistämisen uralla edelleen

Johanna Koskiahde

Timo Tuuri aloitti fysioterapia-alan yrittäjänä vuonna 2000 Ilmajoella oman aktiiviurheilu-uransa päätyttyä. Yrittäjäura on yhdistänyt kauppatieteen opinnot ja kiinnostuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

– Lähdin kehittämään fysioterapiapalveluita kattavaksi kuntoutustoiminnaksi yhdistämällä kuntosalitoiminnan ja fysioterapian. Yksinyrittäjyydestä kasvatin toimintaa niin, että henkilökuntaa on nyt 30. Toki tuntuu hienolta, että vahvasti kilpailluilla aloilla olen onnistunut laajentamaan toimintaa. Työporukan hyvä fiilis ja yhteishenki on ollut kantava voima. Hyvän työilmapiirin aikaansaamiseen on myös tosissaan panostettu, Tuuri pohtii.

Tuuri myi FYSIO 2000-yrityksensä syksyllä Fysios-ketjulle. Yrityskaupan jälkeen Tuuri työskentelee edelleen yrityksessä, rinnallaan puoliso Tuija Tuuri.

– Kaksi vuotta sitten toiminta laajeni merkittävästi, kun muutimme nykyisiin tiloihin ja remontoimme sen nykyaikaisten vaatimusten mukaiseksi. Syyskuun alusta roolini muuttui, kun Fysios osti liiketoiminnan. Asiakkaiden näkökulmasta toiminta jatkuu tutusti, tutun henkilökunnan voimin Timo Tuuri kertoo.

Yrityskaupan taustalla on monta syytä. Huoli alan epävarmasta tulevaisuudesta on yksi.

– Halusin turvata henkilökunnan työpaikat ja helpottaa omaa stressiä ja vastuuta. Korona oli alan yrittäjille henkinen isku, sillä se osoitti, että tässä maassa valtiovalta voi estää liiketoiminnan harjoittamisen. Monen asian summana olin valmis siirtymään uuteen kiinnostavaan elämänvaiheeseen, Tuuri kuvaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat