Pitkän uran fysioterapia-alan yrittäjänä Ilmajoella ja Seinäjoella tehnyt Timo Tuuri kritisoi uudistuvia Kela-korvaussäännöksiä. Suunniteltu tuen poistaminen tulee näkymään ihmisten toimintakyvyn heikkenemisenä ja isona laskuna yhteiskunnalle, Tuuri sanoo.
Timo Tuuri on laajentanut fysioterapia-alan yritystoimintaansa määrätietoisesti yhden miehen yrityksestä 30 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Tuurin mukaan fysioterapian ja kuntoutuksen merkitystä suomalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ei ymmärretä.
– Tästä on osoituksena suunnitelmat poistaa Kela-korvaus yksityisiltä fysioterapiapalveluja tuottavilta yrityksiltä, Tuuri sanoo.
Ala on kehittynyt palvelemaan asiakkaita monipuolisesti ja perinteisen fysioterapian ohella yrityksissä toimii nykyään myös moniammatillisia tiimejä, joihin kuuluu fysio- ja toimintaterapeutteja. Tällaisten palvelujen tarve kasvaa koko ajan.
– Toimintaterapeutteja tulisi kouluttaa selvästi enemmän. On kohtuutonta, että esimerkiksi ADHD-diagnoosin saava lapsi laitetaan puoleksi vuodeksi jonoon odottamaan terapian alkua, Tuuri avaa tilannetta.
Paljonko kuntoutusta ja fysioterapiaa arvostetaan terveydenhuollossa.
Osaavan henkilöstön saatavuuden lisäksi Timo Tuuri on huolissaan fysioterapiapalvelujen tulevaisuudesta laajemmin. Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen merkitys tunnetaan, mutta resursseja siihen ei ole osoitettu, päinvastoin. Hallituksen suunnittelema Kela-korvauksen poistaminen yksityisistä fysioterapiapalveluista vie Tuurin mukaan pieniltä yrityksiltä toimintaedellytykset.
– Pienet fysioterapiayritykset tulevat olemaan isoissa vaikeuksissa. Vallitseva yleinen talouden suhdannetilanne vaikeuttaa toimintaa osaltaan. Keskittäminen näkyy jo nyt maakunnassa isojen ketjujen yritysostoina. Jos fysioterapiapalvelut siirtyvät kehityksen myötä hyvinvointialueiden vastuulle, haasteena tulee olemaan resurssien ja rahoituksen riittävyys. Tällä hetkellä yksityiset yritykset tuottavat lähes puolet fysioterapiapalveluista, muistuttaa Tuuri.
Kela-korvauksen poisto iskee Tuurin mukaan vähävaraisiin, joille pieneksi luonnehdittu korvaussumma on usein edellytys kuntoutukseen hakeutumiselle.
– Varakkaat käyvät kuntoutuksessa tuesta riippumatta. Vähäosaisen väestön terveyden heikentyminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen tärkein kuntoutusmuoto ja sen merkitys työkyvyn ylläpitämiseksi on suuri, Tuuri korostaa.
Tuuri toivoo, että lääkärit käyttäisivät lähetteitä nykyistä enemmän ohjatakseen asiakkaat pitkäkestoisen kuntoutuksen pariin. Toki ilman lähetettäkin fysioterapiaan pääsee, omalla kustannuksella.
Korona oli alan yrittäjille henkinen isku.
– Lähetteellä on painoarvo. Kun lääkäri kirjaa lähetteeseen yksilöllisen liikuntasuunnitelman laatimisen esimerkiksi selkävaivaisen asiakkaan kohdalla, asiakas myös todennäköisesti käy fysioterapiassa ja kuntoutuu työkykyiseksi nopeammin. Nyt kaavailtu Kela-korvauksen poisto saattaa lopettaa myös lääkärilähetekäytännön, joka on terveydenhuollon ainut työkalu asiakkaan ohjaamiseksi kuntoutukseen, hän huomauttaa.
Yhä useammin terveyskeskusten päivystyksiä ruuhkauttavat toimintakykynsä menettämisen vuoksi sinne hakeutuvat ikäihmiset.
– Jos heitä ohjattaisiin ennaltaehkäisevästi liikkumaan, yhteiskunnalle koituva lasku jäisi pienemmäksi. Euro ennaltaehkäisevään toimintaan tulee kahtena eurona takaisin hoitokustannusten säästöinä. Liikuntaresepti olisi yksi ratkaisu. Muutos on julkisen terveydenhuollon käsissä. Kysymys on siitä, paljonko kuntoutusta ja fysioterapiaa arvostetaan terveydenhuollossa, päättää Tuuri.