Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vapaaehtoiset saattavat sankareita kotiin: "Sankarivainajien etsintä on minun tapani maksaa kunniavelkaani"

Keskiviikkona 5. lokakuuta Seinäjoella on ainutkertainen tilaisuus kuulla unohtumattomia ja koskettavia kertomuksia siitä, miten talvi- ja jatkosodan sankarivainajia on vapaaehtoisvoimin etsitty ja tuotu kotipitäjien kirkkomaahan, aseveljien vierelle, viimeiselle leposijalleen.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys järjestää Seinäjoella kaupungintalon valtuustosalissa 5. lokakuuta yleisölle avoimen luennon, jonne puhujaksi on kutsuttu rajavartiomestari evp. Mika Albertsson. Albertsson on kolmen vuosikymmenen ajan kuulunut Taipale-nimiseen ryhmään, joka on vapaaehtoistyönä etsinyt ja saattanut kotiin sodassa kaatuneita rintamalle jääneitä sankarivainajiamme.

– Sain kutsun tulla Seinäjoelle kertomaan ryhmän toiminnasta ja kokemuksistani itärajan takana tehdyiltä etsintäretkiltä. Koen kunniana saapua Etelä-Pohjanmaalle päättämään pitkään jatkunutta vapaaehtoistyöuraani ja siihen liittyvää luentotilaisuuksien sarjaa, Mika Albertsson sanoo.

Suomen rajojen ulkopuolelle jääneiden sankarivainajien etsintöjä organisoi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry, jonka alle Taipale-ryhmä kuuluu. Kesän etsintämatka suunnitellaan talven aikana sota-arkistoista haettujen tietojen, kuten joukko-osastojen päiväkirjamerkintöjen, perusteella. Joskus vihjeitä rintamalle jääneiden kaatuneiden sijainnista saadaan vainajien sukulaisilta.

– Vuoden aikana eri etsintäryhmien löytämät sankarivainajat kuljetetaan Viipuriin ja tuodaan marraskuussa kootusti Helsinkiin. Henkilöllisyyden varmistavien tutkimusten jälkeen sankarivainajat saatetaan kotiseurakuntiin haudattaviksi. Suurin osa jää kuitenkin tuntemattomiksi kehittyneestä dna-tekniikasta huolimatta. Heidät lasketaan Lappeenrantaan Tuntemattomien sankarivainajien hautaan, kertoo Albertsson.

Käytännön lupa-asiat Venäjän suuntaan hoitaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry. Mukaan retkille tarvitaan venäjän kielen osaava henkilö. Itse Taipale-ryhmään kuuluu kahdeksan miestä.

– Emme ole retkillä kohdanneet vaikeuksia, rajanylityksessä tapahtuvia haasteita lukuun ottamatta. Erityisesti Kannaksen alueella työmme on koettu arvokkaaksi, pohtii Albertsson.

Yksi koskettavimmista on Äyräpään taistelu.

Mika Albertsson

Taipale-ryhmä on ollut osallisena pitkään kestäneen kotimatkan päättymisessä satojen sotilaiden kohdalla. Ryhmän etsintäretket ovat suuntautuneet muun muassa Äyräpäähän, Taipaleenjoelle ja Ihantalaan.

– Olen kokenut, että sankarivainajien etsintä on minun tapani maksaa veteraanisukupolvelle kunniavelkaani itsenäisestä vapaasta isänmaasta. Olen kokenut ikimuistoisia hetkiä tämän työn äärellä, erityisesti aikana, jolloin retkillä oli mukana sotaveteraaneja. Mutta myös sotahistoriaan perehtymisen ja arkistojen tutkimisen myötä. Yksi koskettavimmista on Äyräpään taistelu, joka vaati kalliin uhrin nurmolaisten keskuudesta. Näitä sankarivainajia haluan nytkin Seinäjoen matkallani käydä Nurmon sankarihautausmaalla kunnioittamassa, Albertsson pohtii.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puolesta tilaisuuden järjestelyissä ovat toimineet Timo Fors ja Jari Ojala.

– Sankarivainajien kuljettaminen rintamalta kotiin on toteuttanut suomalaisten sotilaiden ”veljeä ei jätetä”-ajatuksen. Se on kunnioitettava teko, jota etsintäpartiot ovat jatkaneet 1990-luvulta tähän päivään. On erittäin hienoa saada Sotilaan pitkä tie kotiin-luento tänne Seinäjoelle, Timo Fors sanoo.

Pohjalaisilla on tärkeä osa siinä, että sodassa kaatuneet pyrittiin tuomaan kotiin.

– Pohjalaisten ansiosta ja aloitteesta Suomen armeija talvisodassa teki päätöksen tuoda sodassa kaatuneet kotipitäjän sankarihautausmaalle. Suomi oli toisen maailmansodan aikana ainut valtio, joka näin toimi, muistuttaa Jari Ojala.

Sotiemme ja sotaveteraaniemme perinnetyö organisoituu parhaillaan veteraanijärjestöjen yhteistyönä Tammenlehvän Perinneliiton alle.

– Sotiin liittyvien aiheiden esillä pitäminen on perinnetyön toiminnan keskiössä. Albertssonin luento on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Se muistuttaa vallitsevassa maailmantilanteessa itsenäisyyden merkityksestä ja sen meille taistelleiden uhrauksen arvosta, Fors korostaa.

Perinneyhdistys järjestää luentoja myös jatkossa.

– Aiheen esille nostaminen on myös muistutus siitä, että Suomessa on aina oltava valmius toimia. Maanpuolustustahto on löydyttävä aina ja jokaiselta. Tehtävää on kaikille, toteaa Ojala.

Sotilaan pitkä tie kotiin-luento Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa ke 5.10. klo 17. 30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.