Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Etelä-Pohjanmaan Opistossa on tehty sivistystyötä jo 130 vuotta – Monikansallisuus näkyy nyt kampuksella

Ilmajoen komeimmalle paikalle Korven tilan harjulle 130 vuotta sitten perustettu Etelä-Pohjanmaan Opisto on sopeutunut muuttuvan maailman vaatimuksiin ja palvelee monikansallista oppilaskuntaansa edelleen kehittyvänä opetusyksikkönä.

Marraskuun seitsemäs päivä Ilmajoella juhlitaan näyttävästi kunnioitettavaan ikään yltäneen oppilaitoksen historiaa. Etelä-Pohjanmaan Opisto on Helsingin yliopiston jälkeen maamme vanhimpia nuorten ja aikuisten koulutusta tarjoava oppilaitos.

– Juhlapuhujaksi saamme tilaisuuden arvoon sopien puhemies Matti Vanhasen, kertoo opiston rehtori Kyösti Nyyssölä.

Opistohanke lähti aikoinaan liikkeelle pohjalaismaakuntien näkyvimpien henkilöiden johdolla.

– Helsingin yliopiston Pohjalainen osakunta organisoi hanketta. Tärkeitä taustayhteisöjä olivat nuorisoseura, kunta ja seurakunta. Hankkeessa vaikutti myös Santeri Alkio, jonka kirjoittamia pöytäkirjoja säilytetään opiston arkistoissa, Nyyssölä kertoo.

Etelä-Pohjanmaalla vapaata sivistystyötä erityisesti maakunnan omien asukkaiden mutta myös sen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tarpeisiin tarjonneen oppilaitoksen henkilökunta on lisääntynyt viimeisten neljän vuosikymmenen kuluessa viidestätoista yli kuuteenkymmeneen. Suosituinta on yliopistoihin ja korkeakouluihin valmentava koulutus. Opistolla voi suorittaa yliopisto-opintoja ja edetä avoimen opintojen väylää kohti maisteritutkintoa.

– Jatkossa yhteistyö yliopistojen, etenkin Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen, kanssa tulee vahvistumaan. Opiskeluun haetaan edelleen uusia muotoja. Sisäoppilaitosmaisen opiskelun rinnalle kehitetään etäopiskelu- ja monimuotovaihtoehtoja, Nyyssölä näkee.

Tiivistä yhteistyötä on pitkään tehty myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö tuo synergiaetua.

Opiskelijamäärästä maahanmuuttajia on viidennes.

– Me valmennamme kantaväestöä korkeakouluopintoihin ja Seamkilla opiskelevat kansainväliset opiskelijat hakevat meiltä suomen kielen koulutusta. Tämä on joukkuepelaamista, Nyyssölä kuvaa.

Etelä-Pohjanmaan Opiston opetusta on kehitetty viime vuodet kansainvälisyyteen panostaen.

– Opiskelijamme edustavat tällä hetkellä 14 kansallisuutta. Koko opiskelijamäärästä maahanmuuttajia on viidennes. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa, aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksessa sekä lukutaitokoulutuksessa meillä on noin 70 oppilaspaikkaa, joihin opiskelijat hakeutuvat vapaasti ympäri maata. Valtaosa saapuu toisten maahanmuuttajien suosituksesta, Nyyssölä kertoo.

Opetuksen kansainvälisyys tukee maakunnan kehitystä.

– Kansainvälistymiseen panostaminen tukee osaltaan Etelä-Pohjanmaan liiton strategiaa, jossa tavoitteena on maakunnan maahanmuuttajaväestön määrän selvä kasvu.

Opisto on vahvistanut yhteistyötä alueen oppilaitosten Sedun ja Seamkin kanssa. Ilmajoen kunta on opistolle tärkeä yhteistyökumppani.

– Kunnan kanssa tehtävä yhteistyö esimerkiksi maahanmuuttajaperheiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämisessä on hyvin tärkeää, kiittelee Nyyssölä.

Nyt Ilmajoella kartoitetaan mahdollisuutta perustaa yhteiskampus kunnassa toimivien oppilaitosten kesken.

– Agrologikoulutuksen lopettaminen Ilmajoelta sysäsi liikkeelle ajatuksen yhteiskampuksesta, jossa Opiston, Sedun ja kenties lukionkin oppilaat toimisivat yhteiskampuksella. Visiona on, että tulevaisuudessa näkisimme Ilmajoen oppilaitokset samoissa tiloissa, samalla alueella. Yhteistyö on tiivistä monella tasolla jo nyt. Opisto ylläpitää tällä hetkellä maatalousoppilaitoksen asuntolarakennuksia sekä keittiötä, Nyyssölä avaa tilannetta.

Rehtori Kyösti Nyyssölä näkee Etelä-Pohjanmaan Opiston tulevaisuuden vakaana.

– Me olemme vastavirrassa sijaintimme puolesta, mutta siitä huolimatta kiinnostus oppilaitosta kohtaan on jatkanut kasvuaan. Yksi kiinnostusta herättänyt toiminta on 50 lapselle hoitopaikan tarjoava opetuspäiväkoti, joka kytkeytyy lastenohjaajakoulutukseen. Uuteen hirsiseen maaseutuympäristöä hyödyntävään opetuspäiväkotiimme tullaan tutustumaan ympäri Suomen, hän kertoo.

Opiskelijoita on jatkossakin eikä tarve vapaan sivistystyön toimijoille ole katoamassa. Ammatinvaihtajien määrä on lisääntynyt ja aikuisopiskelu on arkipäivää.

– Nuorten ikäluokat ovat pienentyneet, mutta aikuisopiskelijoiden määrä on noussut. Nuoria ja aikuisia yhdistävät sekaryhmät tukevat kokemuksiemme perusteella molempien ikäryhmien opiskelua, Nyyssölä toteaa.