Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Seinäjoen Yrittäjänaiset toiminut jo 75 vuotta: "Monelle naisyrittäjiin kuuluminen on eräänlainen kannanotto"

Seinäjoen Yrittäjänaiset ry palkittiin Suomen Yrittäjänaisten vuoden valtakunnallisena yhdistyksenä. Aktiivisuus jäsenten virkistystoiminnan, kouluttamisen ja edunvalvonnan saralla toi palkinnon Seinäjoelle.

Seinäjoen Yrittäjänaisilla on 75-vuotinen historia, jota jäsenistö kokoontuu juhlimaan lokakuun lopussa.

– Paikallisyhdistyksemme on perustettu samana vuonna kuin kattojärjestö Suomen Yrittäjänaiset. Valintamme valtakunnalliseksi vuoden yhdistykseksi tuli hienoon hetkeen, kun vietämme juhlavuotta, kertoo Seinäjoen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Minna Asiala.

Seinäjoen Yrittäjänaisten toiminnassa koulutuksilla ja yhteisellä virkistystoiminnalla on tärkeä merkitys.

– Koulutuksilla pyritään tukemaan yrittäjyyttä. Neuvontaa tarjotaan esimerkiksi yritysjuridiikan ja talouden asioissa. Näin pyritään muun muassa vahvistamaan naisyrittäjien riskinottokykyä, joka on usein jarruna kasvulle. Palkinnon perusteluissakin mainittu vuoden yrittäjänaisen ja vuoden asiakaspalvelijan valinnat nostavat positiivisella tavalla jäsenistöä ja toimintaa esille. Yhdistyksen toiminnassa tärkeää on tietenkin myös mukava yhdessäolo, retket ja juhla, kuvaa Asiala.

Yrittäjän työ on usein yksinäistä ja aina vastuullista.

– Yksinyrittäjiä on alueellamme paljon, työ on yksin puurtamista. Yhdistyksen kautta voi verkostoitua ja saada vertaistukea, sanoo Asiala.

Asiala on seurannut jäsenenä yrittäjänaisten toiminnan kehitystä koko yrittäjäuransa, lähes kolme vuosikymmentä. Niistä kuusi vuotta hän on toiminut yhdistyksen puheenjohtajan roolissa.

– Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti, ollen nyt noin 140. Seinäjoen yhdistyksen jäsenistössä on myös ympäryskuntien yrittäjiä, sillä paikallisyhdistyksiä on maakunnassa enää muutamia. Edunvalvontatyötä on aina tehty alueellamme aktiivisesti. Monelle naisyrittäjiin kuuluminen on eräänlainen kannanotto, joka muistuttaa, että naisten ja miesten asema myös yrittäjinä on maassamme edelleen eriarvoinen, Asiala sanoo.

Yrittäjämaakunnasta on noussut valtakunnan edunvalvontapaikoille tekijöitä, Yrittäjänaisten johtoon kahdesti. Valtakunnallisesti kiinnostus edunvalvontaan on Asialan mukaan kasvussa.

– Alueyhdistykset pystyvät kattojärjestön kautta puuttumaan epäkohtiin. Eduskuntavaalien alla puhuttaa vaatimus tasata vauvalaskua niin, että äitiysloman hinta ei koidu naisyrittäjien maksettavaksi. Toinen kysymys on se, miten naisten yrittäjätulo saadaan samanarvoiseksi miesyrittäjien kanssa. Naisen euro on edelleen 83 senttiä. Kolmas asia, johon huomiota kiinnitetään, on yrittäjien eläkelain maksut. Moni yrittäjä säästää omasta sosiaaliturvastaan ja YEL-maksut jäävät liian pieniksi. Myös alati lisääntyvät yrittäjätuloa laskevat työnantajavelvoitteet puhuttavat, listaa Asiala.

Yrittäjänaisten valtakunnallisiin tavoitteisiin kuuluu naisyrittäjien määrän kasvattaminen.

– Nyt naisia on yrittäjistä noin kolmannes. Tulevaisuuden haaste on myös maahanmuuttajien työllistäminen. Yhteiskunnassa on pohdittava, miten ja kenen toimesta heidät koulutetaan ja kotoutetaan työympäristöön ja yhteiskuntaan. Se ei voi olla vain yrittäjän tehtävänä, Asiala sanoo.

Yrittäjille kuluneet vuodet ovat vaikeita ja positiivisuutta on välillä vaikea löytää.

– Yrittäjän on pakko kyetä positiivisuuteen. Onneksi vain hyvin pieni osa on joutunut poikkeusaikana lopettamana yritystoiminnan. Toimintoja on jouduttu monessa yrityksessä mukauttamaan, mutta siten on pystytty jatkamaan, Asiala pohtii.

Kuluttajilta Asiala toivoo paikallisten yrittäjien tukemista ostopäätöksin.

– Ylikuluttamiseen en kannusta, mutta paikallisten kivijalkayritysten tukeminen pienilläkin teoilla on tässä tilanteessa merkittävä valinta.