"Uusimaa on pahnanpohjimmainen" – Aluetutkimus selvitti, että maakunta saa Suomessa kaikkein vähiten rahaa

Edunvalvonta: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen toivoo, että maakunnat laitettaisiin kilpailemaan saamistaan tuista.

Uudenmaan alueperustaiset tuet ovat merkittävästi alhaisemmat kuin kaikissa muissa maakunnissa. Asia käy ilmi selvityksestä, jonka Uudenmaan liitto teetti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä.

– Kun laitetaan kaikki alueperustaiset rahavirrat samaan pakettiin ja maakunnat samalle viivalle, niin siinä vertailussa Uusimaa saa kaikkein vähiten suhteessa asukaslukuun. Sen jälkeen tulee Kanta-Häme, Päijät-Häme, Satakunta ja Pirkanmaa eli pitkälle teollistuneet maakunnat, kertoo selvityksestä vastannut johtava asiantuntija, VTT Timo Aro.

Maakuntien saamat tuet jaettiin kuuteen ryhmään. Jotkut rahoitusmuodot jätettiin poiskin.

– Jätimme esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden edistämiseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön liikenneinvestointeihin liittyvät tuet pois, koska niitä ei pysty yksilöimään yhteen tiettyyn alueeseen. Myös kaikki Kelan myöntämät tuet jätettiin pois, koska ne eivät ole niin sanotusti yksilöperustaisia, Aro kuvailee tekoprosessia.

Hänen mukaansa kyse on erittäin kokonaisvaltaisesta selvityksestä, joka on tehty pääosin kahdeksan vuoden ajanjaksolta.

Ei kai kukaan voi sanoa, että kilpailu olisi pahasta.

Ossi Savolainen

– Päädyimme siihen, että kerätään ministeriöistä kaikki sellaiset tukimuodot, joilla on joku korvamerkki suoraan maakuntiin. Aineistoa kertyi ja se on varmasti niin laaja kuin mahdollista.

Aron mukaan Uusimaa pärjää kansallisessa vertailussa hyvin osaamisperusteisessa ja innovaatioperusteisissa tuissa.

– Näissä Uusimaa pärjää hyvin ja saa väestöosuuttaan enemmän resursseja, Aro sanoo.

Takapakkia tulee sitten esimerkiksi maaseutu- ja rakennerahastotuista sekä valtionosuuksista. Uusimaa sai esimerkiksi alle kahdeksan prosenttia rakennerahastoihin tarkoitetuista resursseista vuosina 2014–2021. Rahoitus oli selvityksen mukaan jopa ylivoimaisesti alhaisinta.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen sanoo, että hän ei yllättynyt selvityksen tuloksista.

– Lopputuloksen pystyy kuitenkin näkemään myös positiivisesta näkökulmasta. Jos me noilla pärjäämme kansainvälisesti näin hyvin, niin mitä se sitten olisi jos meitä kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti, Savolainen kysyy.

Maakuntajohtaja sanoo, että Uudellamaalla ei välttämättä ole osattu pelata edunvalvontapeliä aivan tuloksekkaasti. Asiasta voivat hänen mukaansa ottaa vastuuta niin kansanedustajat kuin maakuntaliitonkin väki.

– Pyrimme tällä myös samalla haastamaan helsinkiläisiä ja uusimaalaisia poliitikkoja, Savolainen aloittaa.

– Itseään vähättelemällä saa huomiota ja päätyy julkisuuteen ja saa tukia. No, voimme tulosten perusteella pohtia ihan perustellusti, minkä mahdollisuuden Uusimaa menettää tällä nykyisellä tukikokonaisuudelle. Olemmekin nyt tekemässä lisäselvityksiä asian suhteen, tämä oli nyt vasta avaus, hän jatkaa.

Maakuntajohtajan mukaan Uudellamaalla ollaan valmiita tekemään töitä ja kamppailemaankin paremman tulevaisuuden puolesta.

– Vaikuttavuuden perusteella pitäisi Suomessa tehdä enemmän asioita. Se tarkoittaa myös sitä, että alueita pitäisi laittaa kilpailemaan enemmän tuista. Ei kai kukaan voi sanoa, että kilpailu olisi pahasta, Savolainen pohtii.

11,4 prosenttia.

Määrä, jonka verran Uudenmaan valtionosuudet olivat koko maan valtionosuuksista vuosina 2014–2021.