Seinäjoen ensi vuoden talousarvio tasapainossa "Edessä on viimeinen kasvun vuosi"

Seinäjoen ensi vuoden talousarvio on tasapainossa, kasvukaupunki panostaa sivistys- ja hyvinvointipalveluihin ja lyhentää velkojaan.

Seinäjoen talousarvioehdotus esiteltiin kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän ja rahoitusjohtaja Mika Itäsen toimesta maanantaina. Talousarvion mukaan ensi vuoden tilikauden tulos on 9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden tasapainottaminen rakenteellisten uudistusten vauhdittamana sekä velkataakan keventäminen ovat talousarviossa tärkeässä osassa.

– Talousarvio on jatkumoa edelliselle ja ohjaa taloutta kestävämpään suuntaan, Kiiskilä summaa.

Talouden tasapainon saavuttamiseksi toimintakate on saatava edelleen puolitettua. Jo vuonna 2024 arvioidaan päästävän tavoitteeseen, kahteen prosenttiin.

– Enimmillään toimintakate on ollut 8 prosenttia, nyt 4 prosentin luokkaa ja ensi vuonna 3,8 prosenttia. Velkaantuminen voidaan pysäyttää, kun pääsemme tilanteeseen, jossa toimintakatemuutos on kahden prosentin luokkaa ja saavutetaan 30 miljoonan euron vuosikate, joka kattaa nettoinvestoinnit ja tuo 10 miljoonan euron vuotuisen tuloksen, Kiiskilä selvittää.

Velkamäärä on taitettu laskuun viime vuosien aikana ja sama suunta jatkuu vuonna 2023.

– Velkamäärää tiputetaan nyt selvästi. Se pienenee 51 euroa asukasta kohden, kokonaisuudessa velan määrä vähenee 2,4 miljoonaa euroa, Kiiskilä sanoo.

– Tasapainoisen talouden tavoitteeseen on päästävä, jotta pystymme pitämään palveluista huolta. Samaan aikaan on oltava uudistuskykyinen. Palvelutason kohdalla on tehtävä priorisointia. Kaikkea ei voida tuottaa maan parhaimmalla tasolla, vaan palveluiden kohdalla on pystyttävä arvioimaan, mitä tehdään hopeatasolla ja mitä platinatasolla. Talouden tehokkuuden lisääminen vaatii valintojen tekemistä, Kiiskilä jatkaa.

Veroprosentit pidetään ennallaan kunnallisveron ja kiinteistöverojen osalta. Kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 8,36, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa kuntien toimintakenttää merkittävästi. Tuloista ja menoista merkittävä osuus siirtyy hyvinvointialueelle.

– Hyvinvointialue haastaa kuntien rahoituksen ja uudistuksia tarvitaan. Jatkossa kunnan suurin menoerä ovat sivistyspalvelut, joiden osuus budjetista on ensi vuonna 65 %. Merkitys näkyy myös henkilöstön puolella, kun uusista vakansseista merkittävä osa on sivistyspuolella, kertoo Itänen.

Talouden tasapainottaminen vaatii pitkällä tähtäimellä rakenteellisia uudistuksia, joissa tarkastelun kohteeksi joutuvat ensi tilassa koulut.

– Talousarviossa on mukana selvityksiä, kuten kouluverkkoselvitys, lukioverkkoselvitys sekä tukipalveluissa hankintapalveluiden ja siivous- ja ruokahuoltopalvelujen uudelleen organisointi. Selvityksissä kartoitetaan palvelujen tarpeet ja selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa järjestelyt nykyistä tehokkaammin, Kiiskilä avaa.

Rakenteelliset uudistukset ovat pitkälle ulottuvia ratkaisuja, jotka on tehtävä.

– Pelkällä juustohöylällä emme tavoitteisiin pääse. Rakenteellisia uudistuksia ei voida vuodesta toiseen siirtää eteenpäin. On perattava läpi vaihtoehdot, löytyykö järkevämpi ja taloudellisesti tehokkaampia tapoja, Kiiskilä toteaa.

Kouluverkkoselvitys ei kaupunginjohtajan mukaan välttämättä tarkoita koulujen lakkautusta. Kiiskilä muistuttaa, että lukumäärää tai sijaintia oleellisempaa on tarkastella toiminnan kokonaisuutta.

– Tässä vaiheessa vasta tutkitaan tilannetta. Lukioiden kohdalla voi todeta, että meillä on 65 000 asukkaan kaupungissa neljä lukiota, harvalla alueella lukioita on tällä tiheydellä.

Kaupunki tulee keventämään tulevina vuosina tasettaan myös myymällä kiinteistöjä ja yhtiöitä.

– Luovutaan kiinteistöistä, jotka eivät ole toimintojen tai kaavoituksen näkökulmasta strategisesti tärkeitä, Itänen sanoo.

Kaupungin nettoinvestoinnit ovat ehdotuksen mukaan 30,7 miljoonaa euroa.

– Vuosikate on 31,5 miljoonaa. Se kattaa nettoinvestoinnit sekä investoinneista aiheutuvat poistot 120 prosenttisesti, Itänen sanoo.

Keskeisimmät investoinnit kohdistuvat talonrakennukseen, yhdyskuntatekniikkaan sekä liikuntapaikkarakentamiseen, ja konsernissa Kärjen kouluun ja Seinäjoen Energian investointeihin. Yhdyskuntatekniikan ja kadunrakentamisen suurimmat investoinnit ovat Asemanseudulle ja asuinalueiden laajennukset Pajuluomaan ja Hallilanvuoreen. Uusia tontteja tulee Pajuluomaan ja Hallilanvuoreen. Maa-alueita kaupunki ostaa noin miljoonalla eurolla.

– Kaupunkistrategian toteuttamista tukevina investointeina voi mainita kevyen liikenteen väylien lisääminen Roveksen alueelle, tätä on asukkaiden puolelta toivottu ja se on kaupunkiympäristön kehittämistä. Samoin ovat investoinnit liikunta- ja urheilukenttiin ja koulujen alueisiin, jotka toimivat lähiliikuntapaikkana kaupunkilaisille. Kaupunkikeskustan kehittäminen, esimerkiksi Aalto-keskuksen Kansalaistorin kunnostus, on mukana talousarviossa. Talousarviossa on mukana myös 100 000 euron suunnitteluraha, joka osoitetaan Nurmon urheiluhallin laajennuksen suunnitteluun, mainitsee Kiiskilä.

Vuodesta 2024 odotetaan kunnille hyvin vaikeaa.

– Edessä on nyt viimeinen kasvun vuosi. Olemme menossa todella paljon vaikeampaa aikaa kohti. Niin valtion, hyvinvointialueiden kuin kuntien kohdalla. Seinäjoella pitkän aikavälin näkymä on kuitenkin hyvä. Pelkästään yleisen kasvun tuomaan verotulojen kasvuun emme silti voi rakentaa, vaan tarvitsemme omassa toiminnassamme myös muita uudistuksia talouden vahvistamiseksi. On ilo esitellä ehdotus, joka on selkeä jatkumo edellisille ja sille, että pärjäämme kaupunkina jatkossakin, summaa Itänen.