Tutkimus: Asumistuen korotus ei nostanutkaan vuokria

Asumistuen korotus ei nostakaan tukea saavien vuokria, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuoreesta tutkimuksesta.

Kun asumistukea uudistettiin vuonna 2015, tuen suuruus irrotettin asunnon pinta-alasta. Tämä nosti merkittävästi pienten asuntojen tukea. Uudistuksen pelättiin nostavan vuokria ja valuvan siten vuokranantajille, mutta huoli oli VATT:n tutkimuksen mukaan turha.

– Tulosten mukaan neliövuokraleikkurin poistaminen paransi erityisesti pienissä vuokra-asunnoissa asuneiden tuensaajien asemaa ja sen palauttaminen heikentäisi näiden tuensaajien toimeentuloa, tiivistävät tutkijat tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi 15–25-neliöisten asuntojen kuukausittainen asumistuki nousi uudistuksessa lähes 70 eurolla verrattuna 35–45-neliöisiin asuntoihin. Uudistuksen jälkeen erikokoisten asuntojen vuokrat kehittyivät kuitenkin samaan tahtiin kuin ennen sitä.

Pienituloiset asumistuen saajat saivat tuen korotuksista suuren hyödyn.

– Pienituloiset asumistuen saajat saivat tuen korotuksista suuren hyödyn.

Vaikka asumistuen nousu osui erityisesti pienten asuntojen vuokriin, tuen saajat eivät kuitenkaan hakeutuneet aiempaa useammin pieniin asuntoihin. Tämä saattaa selittää sitä, mikseivät pienten asuntojen vuokrat nousseet uudistuksen jälkeen.

Asumistuki korvaa 80 prosenttia omavastuun ylittävistä asumismenoista ylärajaan asti.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tuensaajien vuokria ja keskityttiin uusiin vuokrasuhteisiin, joissa nopeat vuokrankorotukset uudistuksen jälkeen olisivat olleet mahdollisia. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusaineistoa kaikista yleisen asumistuen saajista usealta vuodelta.

Suuren tutkimusaineiston ansiosta tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on pieni.

Yleistä asumistukea maksettiin vuonna 2021 yhteensä noin 1,6 miljardia euroa noin 400 000:lle kotitaloudelle.

Neliövuokraleikkurin korvaaminen kokonaisvuokraa koskevalla ylärajalla vuonna 2015 kasvatti osaltaan asumistukimenoja.

Tutkimuksen ovat tehneet VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen, VATT:sta vastikään Suomen Pankkiin siirtynyt Essi Eerola, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tuukka Saarimaa ja Tuuli Vanhapelto Toulousen yliopistosta.