Seinäjoelle perustettu uusi laitosmuotoinen vastaanottokeskus pyrkii ottamaan asukkaita vastaan jo tämän viikon lopussa. Palkatun työvoiman lisäksi SPR toivoo saavansa lisää vapaaehtoisia mukaan toimintaan.
Törnävällä Piirin alueella sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukasmäärä nostetaan marraskuun aikana vaiheittain pariin sataan henkilöön.
– Asukaspaikkoja uudessa keskuksessa on 250, mutta käytännössä se toteutunee 75 prosenttisesti, kun tilat asutetaan perheiden tarpeet ja perheyhteydet huomioiden, kertoo Seinäjoen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kokko.
Keväällä vastaanottokeskustoiminnan käynnistämisen yhteydessä koetut haasteet on ratkaistu, mutta nyt ollaan osittain vastaavien haasteiden edessä.
– Työvoimaa on palkattava ja koulutettava tehtäviin nopealla aikataululla, kun tarvetta uudelle henkilöstölle on heti. Nykyisen henkilöstön oppeja ja tietoa tarvitaan muutoksessa. Uusissa tiloissa Piirillä on tehtävä remonttia ja tiloja on kalustettava, listaa Kokko.
Henkilöstön tarve on kaikkiaan 16 työntekijää. SPR toivoo toimintaan mukaan myös lisää vapaaehtoisia vastaanottokeskuksen ammattilaisten avuksi. Vapaaehtoisten määrä on SPR:n riveissä vähentynyt selvästi.
– Tuntuu, että auttamishalu on vähentynyt pakolaiskriisin alkuvaiheeseen verrattuna. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta ja sen arvoista kiinnostuneet ovat tervetulleita vapaaehtoisiksi. Vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään ja tarvetta heille on. He ovat keskeinen voimavara SPR:n toiminnassa, Kokko korostaa.
Kunnilla on velvoite tarjota ukrainasta saapuville tilapäistä suojelua hakeville ja saaville pakolaisille kuntalaisia vastaavat oikeudet. Se merkitsee päivähoidon, esikoulun ja perusopetuksen turvaamista.
– Kuntamalliin liittyneet kunnat tuottavat majoituspalvelut ja siihen liittyvän ohjauksen pakolaisille sopimuksen mukaisesti. Yksittäisistä vastaanottokeskuksista meillä Seinäjoella on suurin kuntamallin asiakasmäärä, 745, ja eniten sopimuskuntia, 12 kuntaa. Kapasiteettimme riittää, mutta nyt avatun vastaanottokeskuksen kaltaista laajennusta ei Seinäjoelle enää tule, arvioi Kokko.
Vuokra-asuntopohjaisessa asumisessa Seinäjoen rajat tulevat vastaan asuntojen tarjonnan osalta.
– Kantakaupungin alueella asunnot alkavat olla loppu. Nyt tarkastellaan muita vaihtoehtoja. Yksityismajoituksista haetaan myös keskuksiin asumaan. Tämä suuntaus oli kausitöiden päätyttyä odotettua vähäisempää, kun on käynyt päinvastoin ja yksityisasumisen osuus on noussut tasaisesti. Muutosta asumisessa on jatkuvasti myös siksi, että osa pakolaisista siirtyy toisaalle Suomeen, osa lähtee takaisin Ukrainaan, Kokko sanoo.
Tällä hetkellä Seinäjoen vastaanottokeskuksen asiakasmäärä on noin 1500. Ukrainalaisia sotapakolaisia saapuu alueelle jatkuvasti ja uutiset sota-alueen tapahtumista antavat viitettä siitä, että tilanne tulee vaikeutumaan entisestään. Uusista vastaanottokeskuksista päättää toimintaa kontrolloiva Maahanmuuttovirasto.
– Kristallipallo puuttuu, joten tulevan ennustaminen on vaikeaa. Mutta tilannetta seuratessa vaikuttaa siltä, että huonompaan se on menossa. Venäjä on nyt suunnannut ohjusiskuja alueille, joille se ei kuukausiin ole iskenyt. Se ajaa varmasti ihmisiä liikkeelle ja hakemaan turvaa. Jatkossa Seinäjoelle tai lähikuntiin voitaneen pienempiä vastaanottoyksiköitä perustaa. Kunnilta toiminnan järjestäminen vaatii kuitenkin paljon resursseja, kun koulun ja päivähoidon lisäksi on pystyttävä tarjoamaan pakolaisille muutenkin kuormittuneet terveydenhoitopalvelut vastaanottokeskuksen kautta. Tilanne on haastava monelle kunnalle, arvioi Kokko.