Kiinteistökauppa hiipui – Näin kävi talojen ja mökkien hinnoille

Omakotitalojen kauppa on tänä vuonna hiipunut selvästi, ilmenee Maanmittauslaitoksen tilastoista.

− Lokakuun alkuun mennessä on tehty 48 300 kiinteistökauppaa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Vuodet 2020 ja 2021 olivat hyvin poikkeuksellisia vuosia kiinteistökaupassa. Kiinteistökauppojen määrissä ollaan tällä hetkellä suunnilleen vuoden 2019 tasolla, kertoo tiedotteessa rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.

Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa kiinteistöt eli omalla tontilla olevat omakotitalokaupat. Mukana ei siis ole yhtiömuotoisia omistuksia eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.

Asemakaava-alueella omakotitalojen kauppa hiipui hieman enemmän (17 prosenttia) kuin haja-asutusalueella (16,5 prosenttia).

Pankit nostavat kohta korkojaan järkyttävästi – tätä se tarkoittaa euroissa

Mökkikaupassa tapahtui suoranainen romahdus, laskua 26,5 prosenttia.

− Vapaa-ajanasuntojen kaupoissa näkyy selvimmin polttoaineiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousun myötä liikkeelle lähtenyt inflaatio ja sitä seurannut korkojen nousu. Tämä on luonnollista, sillä mökin hankinta tulee harkintaan vasta, kun asuntoasiat ovat kunnossa.

Vähintään 2 hehtaarin metsäkauppoja tehtiin 14 prosenttia vähemmän kuin aiemmin.

Maanmittauslaitoksen mukaan kiinteistökaupoissa näkyy hintojen nousu ja siitä seurannut epävarmuus markkinoilla sekä kotitalouksien heikentynyt luottamus omaan talouteensa. Kehitys alkoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Kaupan hidastuminen on vaikuttanut hintoihin varsin vähän.

Asemakaava-alueilla omatonttisten omakotitalojen hinnat ovat tulleet alaspäin 2,5 prosenttia, haja-asutusalueella vain 1 prosentin.

– Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso (asemakaava-alueella) oli Uudellamaalla mediaanihinnan ollessa noin 320 000 euroa. Hintataso on pysynyt vakaana kauppojen lukumäärien pudotuksesta huolimatta. Seuraavaksi eniten maksettiin pientaloista Varsinais-Suomessa, keskimäärin 215 000 euroa, ja kolmanneksi Pirkanmaalla, keskimäärin 207 000 euroa, Saara Saari kertoo.

Myös haja-asutusalueiden talot maksoivat Uudellamaalla eniten, mediaanihinta oli 240 000 euroa. Pirkanmaan haja-asutusalueella talon sai keskimäärin 135 000 eurolla. Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Varsinais-Suomesta omakotitalon haja-asutusalueelta sai mediaanihintaan 125 000 euroa.

Myös mökkien hinnat pysyivät tasaisina, laskua oli vain prosentti.

Kaava-alueen rantamökistä joutui alkuvuonna maksamaan Uudellamaalla keskimäärin 175 000 euroa. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa, noin 150 000 euroa, sekä Kanta-Hämeessä, noin 135 000 euroa.

Metsämaan hintaa kaupan hiljentyminen ei laskenut – päinvastoin hinnat nousivat.

– Metsähehtaari on maksanut tänä vuonna keskimäärin noin 3 600 euroa. Nousua on 14 prosenttia viime vuoden keskihintaan nähden. Kalleinta metsä on ollut Uudellamaalla, noin 6 700 euroa hehtaarilta. Viimevuotiseen keskihintaan nousua on tullut 36 prosenttia. Halvimmalla metsähehtaarin on saanut Lapista vähän yli 1 300 eurolla. Keskihinnassa on nousua 21 prosenttia verrattuna viime vuoteen, kertoo tiedotteessa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Tämän aikakauden taloista 50%:ssa isoja vaurioita: "Kymppitonneillakaan ei tee juuri mitään" – Kysy ainakin nämä asiat talonäytöllä

Talon ostaja, vältä ainakin nämä virheet – "Usein ostetaan juuri senhintainen talo kuin pankki antaa lainaa"

Olitko tullut edes ajatelleeksi? – Myös näillä kodin arkisilla toimilla voit pienentää sähkölaskua, vinkkaa asiantuntija