Anne, 39, asuu kimppakämpässä, koska asuminen maksaa liikaa – "Ei ollut yksinäistä edes koronan aikaan"

Asuminen: Keravalainen Anne Laakkonen ehdottaa, että yhtiöiden kannattaisi rohkeammin lähteä markkinoimaan kimppakämppiä varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Keravalainen Anne Laakkonen käy töissä ja yksi heistä, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla kimppa-asunnossa.

– Vuokrien suuruus on edelleen ihan pilvissä tässä Keravankin alueella. Olen viime aikoina huomannut että osa yhtiöistä onkin laskenut vuokriaan – eivät tosin Lumo tai Sato, Laakkonen sanoo.

Ilmiö ei ole uusi, vaan hyvinkin tuttua jo monen vuoden ajalta. Kelan lokakuussa 2017 julkistaman tilastotiedon mukaan joka viides opiskelija asui yhteisasunnossa.

Kämppäkaveri löytyi yhteisen harrastuksen parista. Kaksikko jaksaa kolmen huoneen, keittokomeron ja saunan asunnon. Tilaa on yhteensä 72 neliötä.

– Pelaamme molemmat paljon videopelejä. En tosin kauheasti tiedä miten esimerkiksi opiskelijat näitä kontakteja luovat, mutta aika monta kertaa yhteiset asiat auttavat kaverin löytämiseen. Hyviksi puoliksi voisikin ehdottomasti laittaa sen, että ei ole ollut yksinäistä edes koronan aikaan kun on kämppäkaveri, Laakkonen sanoo.

Huonot puolet tulivat vastaan siinä vaiheessa, kun Laakkonen aloitti asumisensa kämppäkaverin kanssa, joka on vastakkaista sukupuolta. Kaksikolla on ikäeroa kymmenisen vuotta. Kyseessä on ollut koko ajan kämppäkaverimuotoinen ihmissuhde, mutta byrokratia ei sellaista aivan automaattisesti usko.

– Aluksihan me asuimme yhdessä niin että asuin vaan postilokerossa, koska Kelalla oli omat typerät säädöksensä siitä että jos nainen ja mies asuvat samassa taloudessa, on heillä automaattisesti yhteinen talous.

Käytäntö muuttui Laakkosen mukaan muutama vuosi sitten.

– Sitten onneksi Kela muutti käytäntöään ja pelkällä paperiselvityksellä pystyimme tekemään sen selväksi, ettei meillä ole seksuaalista yhteyttä – toki en tiedä onko se kiellettyä, mutta seurustella eivät kämppäkaverit saa. Tämän selvittelyn jälkeen saimme sitten lopulta vuokrattua isomman asunnon.

Senkin jälkeen myös byrokratian kanssa oli omat selvittelemisensä.

– Se määrä mitä näillä alueilla hyväksytään vähävaraisille vuokran määräksi, ei missään tapauksessa riitä edes yksiön vuokraan. Kun meitä asuu tässä asunnossa kaksi omilla sopimuksilla, saimme sitten puolitoista huonetta ja kaverin, jolle nalkuttaa, vähän alle tuon sallitun, Laakkonen naurahtaa.

Kimppakämpät ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla sen verran suosittu asumismuoto, että Laakkosen mukaan yhtiöiden kannattaisi lähteä rohkeammin brändäämään asiaa.

– Isommat asuntosäätiöt, joilla oikeasti olisi mahdollisuus tehdä muutoksia asuntoihin, voisivat hyvin luoda tällaisia yhteisöasuntoja joissa myös ne ujoimmat saisivat mahdollisuuden kimppa-asumiseen. Olisi sellainen mahdollisuus, että voisi vaikka hakea kimppakämppää suoraan, Laakkonen ehdottaa.

2017

Kelan tilaston mukaan vuonna 2017 joka viides opiskelija asui yhteisessä asunnossa yhden tai useamman henkilön kanssa.