Kolaritilastot kertovat muutoksen tarpeesta: "Liikennesivistyksessä on parannettavaa"

Liikennevahinkotilastoissa maakuntamme on kärkisijalla. Syiksi mainitaan yksityisautoilun välttämättömyys, tiestön rakenne ja liikennekulttuuri. Jälkimmäiseen voi vaikuttaa koulutuksella. Nurmossa kerrattiin liikennesääntöjä ikäihmisille suunnatulla luennolla.

Nurmon Pelttarin kokoustila on täynnä Eläkeliiton paikallisyhdistyksen väkeä, joka on kokoontunut kuulemaan Liikenneturvan ja LahiTapiola Etelä-Pohjanmaan järjestämää Ikäihmiset liikenteessä-luentoa. Asiantuntijana on poliisin virasta eläköitynyt vaasalainen Harri Kivikoski, joka jakaa liikennetietoutta Liikenneturvan kouluttajana. Hän toimii myös Pohjanmaan tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsenenä.

– Liikenneturvan kampanjan kautta eteläpohjalaisille viedään liikennetietoutta eri kohderyhmissä. Ikäihmisten lisäksi kohteena ovat muun muassa nuoret. Luennoilla herätellään keskustelua ja kiinnitetään huomiota tyypillisimpiin vaaratilanteisiin, Harri Kivikoski kertoo.

Olosuhteet eivät eteläpohjalaisten onnettomuuksia selitä, sillä valtaosa tapahtuu päivänvalolla ja kuivalla paljaalla pinnalla. Suurin osa kolaroinneista tapahtuu taajamien parkkipaikoilla matalilla nopeuksilla.

– Vahinkojen suurta määrää selittää meillä useampi tekijä. Etelä-Pohjanmaalla välimatkat ovat pitkiä eikä julkista liikennettä ole, jolloin auto on monille välttämättömyys. Pääteille on rakennettu paljon liittymiä, mikä altistaa risteysonnettomuuksille, toteaa LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan markkinointi- ja viestintäjohtaja Sirpa Hakala-Ostensen.

Syitä maakunnan liikennevahinkojen määrään löytyy lisäksi ajokulttuurista.

Tärkeää on, että omaiset ja ystävät seuraavat tilannetta ja puuttuvat ajoissa asiaan.

Harri Kivikoski

– Etelä-Pohjanmaalla kolareita tulee ajettuihin kilometreihin suhteutettuna huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Pohjanmaalla. Rattijuopumusten määrä on myös paljon suurempi. Liikennesivistyksessä on parannettavaa, aprikoi Kivikoski.

Autoilijoiden joukko ikääntyy ja entistä useammin ratin takana on yli 65-vuotias. Yli 80-vuotiaiden osuus liikenteessä on merkittävä. Onnettomuuksia käy kaikille ikäryhmille, mutta fakta on, että ikääntymisen myötä kohdataan ajokykyyn vaikuttavia haasteita.

– Vanheneminen on yksilöllistä, toisella ikääntyminen vaikuttaa esimerkiksi havainnointikykyyn enemmän. Jossakin vaiheessa väistämättä iän vaikutus reaktio-, näkö- ja liikkumiskykyyn alkaa kuitenkin tuntua, sanoo Kivikoski.

Ikääntymisen tuomien sairauksien ja lääkkeiden vaikutus ajokykyyn tulee tiedostaa. Myös muistisairaudet yleistyvät koko ajan.

– Jokaisen on itse arvioitava kriittisesti omaa toimintakykyä liikenteessä. Erittäin tärkeää on, että omaiset ja ystävät seuraavat tilannetta ja puuttuvat ajoissa asiaan. Auton sijaan on hyvä ajoissa miettiä muita liikkumiskeinoja, Kivikoski korostaa.

Oma lukunsa liikenteessä ovat sähköiset liikkumisvälineet, joiden kuljettamiseen ei tarvita ajokorttia.

– Usein ajokortin menettävälle ikäihmiselle hankitaan sähköinen ajoneuvo, jonka liikenneturvallinen kuljettaminen edellyttää kuitenkin aivan samoja kykyjä kuin autonkin. Omaisten on tällöin pohdittava, onko ajoneuvo turvallinen, huomauttaa Kivikoski.

Viiden vuoden aikana LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan korvaamissa liikenne- ja kaskovahinkojen korvaussummissa on tapahtunut selkeää kasvua 70-79-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2017 korvattiin noin 125 000 euroa ja vuonna 2021 jo 425 000 euroa. Kasvavaa onnettomuusmäärää selittää suurten ikäluokkien siirtyminen tähän ikään.

– Kaiken ikäisille sattuu vahinkoja eivätkä yli 65-vuotiaat eivät ole ajotaidoiltaan yhtenäinen ryhmä. Ikäihmiset tekevät liikenteessä parhaansa. Oman kokemukseni mukaan he ovat varovaisia ja ennakoivia kuljettajia, Hakala-Ostensen arvioi.