Suojatiet, parkkipaikat ja tasa-arvoiset risteykset Seinäjoen vaaranpaikkoja – Nyt väännetään rautalangasta kuka väistää ja ketä

Liikennettä päivittäin työnsä puolesta havainnoiva liikenneopettaja Juhana Asunmaa kertoo, missä seinäjokelaisilla on erityisesti skarpattavaa.

Seinäjoen Sanomat uutisoi aikaisemmin tällä viikolla (2.11.), että Etelä-Pohjanmaa keikkuu liikennevahinkotilastoissa maamme kärkikastissa. Liikenneturvan kouluttaja Harri Kivikoski kertoi tuolloin, että Etelä-Pohjanmaalla kolareita tulee ajettuihin kilometreihin suhteutettuna huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Pohjanmaalla. Hän arveli, että yhtenä syynä ovat puutteet liikennesivistyksessä.

Kolaritilastot kertovat muutoksen tarpeesta: "Liikennesivistyksessä on parannettavaa"

Kysyimme työnsä puolesta päivittäin kaupungin liikennettä havainnoivalta, Etelä-Pohjanmaan Auto-Opiston liikenneopettaja Juhana Asunmaalta, minkälaisia vaaranpaikkoja Seinäjoen alueelta löytyy ja missä hän kokee kaupunkilaisilla parantamisen varaa.

Asunmaa korostaa, ettei hänellä ole aiheesta mitään tilastotietoa, vaan hänen huomionsa perustuvat päivittäiseen havainnointiin liikenteessä.

Erityisen suureksi vaaranpaikaksi Asunmaa mainitsee suojatiet. Suojatiellä on aina väistettävä jalankulkijaa, mutta liian harvoin autoilijat niin tekevät.

– Kyllä enemmän näkee sitä, että vaan ajetaan, vaikka joku on odottamassa. Huonosti päästetään tietä ylittämään, Asunmaa harmittelee.

Suojatiesäännöissä on petrattavaa myös pyöräilijöillä. Moottoriajoneuvon tulee väistää jalankulkijaa aina, mutta pyöräilijöillä ei samaa etuutta ole.

– Auton tulee väistää pyöräilijää vain silloin, kun ollaan kääntymässä sille suojatielle, jota pitkin pyöräilijä ajaa. Autoilija väistää pyöräilijää myös silloin, kun ennen suojatietä on kärkikolmio. Suoralla tieosuudella suojatietä ylittävä pyöräilijä on aina väistämisvelvollinen, Asunmaa kertoo.

Pyöräilijän säännöt ovat kaikille samat, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen. Pyöräilijästä tulee luonnollisesti jalankulkija, mikäli hän taluttaa pyöränsä suojatien yli.

Pyörätien jatke mielletään monesti pyöräilijän etuoikeudeksi ajaa autoilijaa väistämättä. Pyörätien jatkeen ainoa tarkoitus on kuitenkin ilmaista sitä, että pyöräilijä voi jatkaa matkaansa taluttamatta suojatien yli. Etuajo-oikeuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Päälleajo-oikeutta ei ole kenelläkään.

– Yleensä näitä pyörätien jatkeita on kuitenkin risteysalueilla, sellaisissa paikoissa, että autoilija on kääntymässä tai autoilijalla on kärkikolmio. Silloin tietysti autoilijan pitää väistää, Asunmaa muistuttaa ja miettii, että kieltämättä olisi hieman selkeämpää jos pyöräilijän ja jalankulkijan väistämiseen pätisivät samat säännöt.

Tasa-arvoiset risteykset. Siinä kiteytettynä kaupungin vaaranpaikat numero kaksi. Asunmaa mainitsee, että Seinäjoella tasa-arvoisia risteyksiä on keskusta-alueen lisäksi runsaasti myös asuntoalueilla.

– Paljon näkee sitä, etteivät kuljettajat katsokaan, että sieltä oikealta voi tulla joku. Ajatellaan vain, että nyt ajellaan pääväylällä ja on etuoikeutettu menemään.

Asunmaan havaintojen mukaan Seinäjoen keskusta-alueella on erityisesti kaksi sellaista tasa-arvoista risteystä, joissa kuljettajilla olisi parantamisen varaa.

Toinen niistä on Puskantien ja Työväenkadun välinen risteys.

– Kun Vapaudentieltä käännytään Puskantielle, niin Työväenkatu tuleekin siihen melkein heti oikealta. Myös tämä on tasa-arvoinen risteys ja Puskantietä ajavan on väistettävä Työväenkadulta tulevia. Monelta menee tämä kyllä ohi.

Toisen erityismaininnan saa aivan lähistöllä sijaitseva Maakunnankadun ja Verkatehtaankadun risteys.

– Maakunnankatua Vapaudentietä kohden ajellessa tulee hieman ennen Vapaudentietä Verkatehtaankatu oikealta. Tämäkin on tasa-arvoinen risteys ja Verkatehtaankadulta tulevaa liikennettä on väistettävä.

Yllättävää ei ehkä ole, että Asunmaa mainitsee myös parkkipaikat yleiseksi vaaranpaikaksi.

– Parkkipaikoilla tapahtuu onneksi yleensä pieniä kolhuja vaan, mutta kyllä siinäkin on tarkistamisen paikka.

Ikuisuuskysymys tuntuu olevan erityisesti isompien kauppakeskusten parkkipaikat, joissa parkkialueella menee myös oma ajoväylänsä. Miten näissä paikoissa oikein tulee väistää?

– Parkkipaikkojen ajoväylät ovat tasa-arvoisia. Oikealta tulevaa väistetään aina, Asunmaa kiteyttää, mutta muistuttaa, että parkkiruudusta poistuvalla ei ole samaa oikeutta.

– Se, joka lähtee parkkiruudusta on aina väistämisvelvollinen, vaikka olisi käytännössä tulossa oikealta.

Seinäjoellakin viime kesän aikana yleistyneet sähköpotkulaudat ovat osaltaan vaarantekijä liikenteessä. Sähköpotkulautoja koskee samat säännöt kuin pyöräilijöitä.

– Lujaahan ne kulkee ja voi yhtäkkiä autoilijan yllättää. Oma tilannenopeus on tässäkin ratkaisevassa asemassa, Asunmaa muistuttaa. Hän sanoo, että ennakointi erityisesti pimeiden kulmien takaa tullessa on kaikkein tärkeintä.

– Jos autoilijalla tulee sellainen "oho"-hetki, niin se on jo merkki siitä, että on ajanut liian lujaa, Asunmaa kiteyttää.

Yleisesti ottaen Asunmaa neuvoo mieluummin luopumaan omasta oikeudestaan, jos näyttää siltä, ettei kanssaliikkuja liikenteessä ole sääntöjä hoksannut.

– Päälleajo-oikeutta ei ole kenelläkään, Asunmaa muistuttaa.