Elokuvateatterissa on elokuvan koti myös Jalasjärvellä: "Ei ole väliä onko asiakkaita yksi vai sata"

Kino Jalasjärvi on toiminut vuodesta 2013 saakka vapaaehtoisvoimin.

Jalasjärvi sai oman elokuvateatterinsa jo 1960-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa elokuvateatterin toiminta muuttui kannattamattomaksi ja se sulki ovensa. Vuonna 2013 elokuvateatteri avasi uudelleen.

– Vuosituhannen vaihteessa tuli internet-aika, ja isot elokuvateatterit söi pienet. Elokuvien kopiomäärät olivat tuolloin hyvin rajallisia ja ne menivät isoille paikkakunnille. Jalasjärvelle saatiin elokuvia pahimmillaan jopa puolen vuoden viiveellä, Kino Jalasjärven toiminnasta tänä päivänä vastaava Mikko Jokipii taustoittaa.

Kino Jalasjärveä pyöritetään nyt vapaaehtoisvoimin, paikallisen kulttuuriyhdistys Mukula ry:n toimesta. Jokipii toimii Mukula ry:n puheenjohtajana.

Jokipii kertoo, että elokuvateatteri työllistää välillä muutamia nuoria, mutta kaikki muut toimivat vapaaehtoisina. Elokuvateatteria pyöritetään rakkaudesta lajiin, voittoa sillä ei tehdä.

– Harrastamisista tämä on siinä mielessä, että me ei nosteta tästä palkkaa, mutta kyllä tämä työtä vaatii, Jokipii mainitsee.

Kaikki elokuvateatterin tuotot käytetään teatterin pyörittämiseen. Jokipii kertoo, että viimeisin elokuvateatterin suurempi uudistus on laserprojektori, joka tarjoaa kirkkaamman kuvan ja kuluttaa sähköä maltillisemmin.

Jokipii sanoo, että kaiken kaikkiaan elokuvateatterilla menee nyt ihan hyvin. Elokuvia saadaan ensi-iltaan aivan samalla aikataululla kuin isoimpiinkin teattereihin. Vapaaehtoistoimintaan perustuva teatteri on monella mittarilla jopa joustavampi kuin isompi elokuvateatteri.

Puhelimen näytöltä elokuvan katsominen on rikos, josta pitäisi rangaista.

– Meillä voi olla enemmän ensi-iltoja, kun me ei ajatella, että niillä pitäisi tehdä maksimaalista voittoa. Tärkeintä on se, että on hauskaa. Se on se määrittävä tekijä tässä työssä, Jokipii painottaa.

– Ja yksi Mielensäpahoittaja maksaa takaisin kymmenen kannattamatonta elokuvaa, Jokipii lisää viitaten kotimaiseen menestyselokuvaan.

Maaseudulla kotimaisuus onkin valttia.

– Hollywood-tuotannosta parhaiten täällä toimivat Bondit.

Suoratoistopalvelujen yleistymistä Jokipii vertaa samanlaiseen muutokseen kuin videovuokraamot aikoinaan.

– Korona on ollut paljon pahempi kurimus kuin yksikään striimauspalvelu, Jokipii napauttaa. Hän sanoo, että vanhempi porukka on vasta tänä syksynä uskaltautunut taas käymään elokuvissa.

Striimauspalveluihin liittyen Jokipiillä on kuitenkin painava sana sanottavana.

– Kyllä elokuvateatteri on elokuvan koti. Puhelimen näytöltä elokuvan katsominen on rikos, josta pitäisi rangaista.

Elokuvateatterin pyörittämisestä on tullut Jokipiille elämäntapa. Hän kuvailee, että siinä on introvertille juuri sopiva määrä sosiaalisuutta, kun ihmiset käyvät tiskillä ja viettävät sitten pari tuntia salissa elokuvan parissa.

– Parasta kiitosta on hymyilevät tai liikuttuneet asiakkaat salista poistuessaan. Eikä ole väliä onko asiakkaita yksi vai sata.

Kino Jalasjärvi on paikallisten keskuudessa tunnettu myös erilaisista tapahtumistaan ja tempauksistaan. 120 paikkaisessa teatterissa järjestetään niin leffaöitä nuorisolle, Oscarlive-valvojaisia kuin kulttisarjojen ensi-iltoja tuoreeltaan.

Jokipiillä tulee ensi vuonna tulee täyteen kymmenen vuotta elokuvateatterin puikoissa.

– Jos nyt vuoden päivät vielä tässä olen. Pidän kuitenkin myös muutoksesta, Jokipii miettii tulevaisuuttaan.

Jokipii on paitsi innokas elokuvien harrastaja, myös niiden tuottaja. Laajaa suosiota saavuttanut Kasino-elokuva on paitsi Jokipiin tuottama, myös lähtenyt hänen ideastaan. Jokipii on mukana yhtenä tuottajista myös syksyllä 2023 ensi-iltaan tulevassa Lapua 1976 -elokuvassa ja ensi vuoden alussa alkaa Kasinon jatko-osan, Mietaan, kuvaukset.

– Haluan tehdä sellaisia elokuvia, mitä itse katsoisin. Maaseutuun tai maakuntiin liittyviä elokuvia ei paljoa tehdä, Jokipii mainitsee.