Missä harjoittelevat uudet Iivo Niskaset? Energiakriisi uhkaa sulkea Suomen hiihtoputket

Hiihdon harrastajat ovat kohta vaikeuksissa, sillä energiakriisi uhkaa sulkea suomalaiset hiihtoputket. Esimerkiksi Helsingin kaupunki päätti lokakuussa lopettaa Kivikon hiihtohallin kuluvan kauden jälkeen.

– Kasvanut kustannustaso on suurin ongelma. Vuosi sitten hiihtoputken energiakustannukset olivat 170 000 euroa, nyt noin tuplaten siitä eli 330 000–340 000 euroa, kertoo Helsingin kaupungin ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg.

Fröberg huomauttaa, että Kivikon urheiluhallia ei olla sulkemassa kokonaisuudessaan, ainoastaan hiihtohallin osuus kokonaisuudesta.

– Hiihto on kuitenkin aika pieni osa kokonaisuutta. Haastavaksi lajin on tehnyt se, että sen aktiiviaika on noin kolme kuukautta vuodessa ja halli on käytössä kuitenkin koko vuoden. Myöskään käyttäjämäärät eivät meillä ole sittenkään nousseet sille tasolle, että ainakaan pääkaupunkiseudulla olisi voinut puhua mistään varsinaisesta buumista, Fröberg huomauttaa.

Satakunnassa Jämijärvellä pohditaan Jämin hiihtoputken tulevaisuutta nyt todella vakavasti. Marraskuu on vauhdissa, mutta ei ole varmuuta siitä, kannattaako hiihtoputken ylläpitäminen enää joulukuussa.

– Marraskuu mennään suunnitelman mukaan. Sitten toivottavasti alkaa hiihtokausi luonnonlumella. Emme ole vielä pystyneet edes laskemaan, paljonko energia vie nyt lisäkustannuksia. Nyt mennään kalliilla hinnalla putken kanssa, kertoo Jämin Hiihtotunneli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antero Karppinen.

Se on iso kysymys, että miten tämä tilanne vaikuttaa kilpahiihtoon.

Ismo Hämäläinen, Hiihtoliiton toiminnanjohtaja.

Karppisen mukaan parin viikon sisällä on tehtävä päätös siitä, tykitetäänkö lunta vai ei.

– Sekin vie sähköä se toiminta. Putkessa täytyy olla koneet toiminnassa koko ajan, muuten se ei toimi.

Lähiviikkoina tehtävä päätös on merkittävä myös kunnan näkökulmasta. Hiihtoputki on tuonut Jämille hiihtäjiä paitsi Satakunnasta, myös Pohjanmaalta, Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja jopa pääkaupunkiseudulta asti. Putki palvelee paitsi lajin harrastajia, myös siihen tavoitteellisesti suhtautuvia urheilijoita, joille putki on ollut olennainen osa loppuvuoden harjoittelua.

– Jämin hiihtoputki on alueen näkökulmasta aivan välttämätön, etenkin jos ajatellaan seutukunnan matkailullista vetovoimaa, Karppinen tähdentää.

Hän toivoo, että marraskuu tuo kassaan hyviä lukemia.

– Marraskuu on aina se varsinainen sesonkiaika. Voi sanoa, että tällä hetkellä ollaan hieman jäljessä aikaisemmista vuosista. Kaikkiaan putki palvelee kauden aikana tuhansia käyttäjiä, liikevaihto on hieman vuodesta riippuen 110 000–130 000 euron välillä.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen on seuraillut hiihtoputkien tilannetta huolestuneena. Asiaan vaikuttaa luonnollisesti myös se, että Hiihtoliitto on yksi Vuokatissa sijaitsevan hiihtoputken pääomistajista.

Hämäläinen näkee haastavan tilanteen yleisesti suomalaisten liikuntapaikkojen, ei ainoastaan hiihdon asiaksi.

– Varmasti auttaisi, jos tehtäisiin laskelma kustannuksien ja hyödyn suhteesta. Sen jälkeen pohdittaisiin sitä, mikä merkitys tällaisella on toisaalta kilpaurheilun ja toisaalta kansanterveyden näkökulmasta. Työkyvyn merkitys, sairaslomien väheneminen. Siinä se iso kokonaisuus on. Ei kannattaisi liikuntalajeja katsoa ainoastaan sillä tavalla, että tuohon kuluu rahaa ja tuohon ei kulu rahaa. Kannattaisi pohtia sitä, mikä lisäarvo harrastamisella on, Hämäläinen pohtii.

Entä vaikutus suomalaiseen kilpahiihtoon? Onko mahdollista, että suomalaisten rakastama talvilaji jää jalkoihin maailmanlaajuisessa kilpailussa vain siksi, ettei Suomessa löydy lunta kuin pohjoisesta eikä kaikkien ole mahdollista mennä harjoittelemaan sinne kuukausien ajaksi?

– Se on iso kysymys, että miten tämä tilanne vaikuttaa kilpahiihtoon. Ajattelisin kokonaisuutta enemmän ilmaston kannalta: on haastavaa puolustaa omaa lajia, jos se aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Tässä on niin isoja jotka pitäisi saada kuntoon jotta luminen Pohjolan talvi olisi mahdollinen. En ole huolissani, mutta tilannetta pitää seurata tulevina vuosina jotta mahdollisuus harrastaa hiihtoa säilyy, Hämäläinen sanoo.

Korona-aika on lisännyt toiminnanjohtajan uskoa lajin tulevaisuuteen.

– Kun sisäliikunta oli pitkälti pois pelistä, ihmiset lähtivät ulos. On ollut lumisia talvia: lapset, perheet ja nuoret naiset ovat löytäneet hiihdon uudelleen. Kolmen ällän malli on toteutunut: luonto, läheisyys ja liikunta, ja sen seuraaminen on ollut ihan mielettömän hienoa, Hämäläinen innostuu.

340 000

Helsingin Kivikon hiihtohallin energiakustannus vuonna 2022.