Koulukuraattori on peruskoulun oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden tukena koulumaailman haasteissa. Henkilö, jolle voi mennä juttelemaan mistä tahansa asiasta. Kuraattorit ovat tärkeässä tehtävässä turvaamassa lasten hyvinvointia.
Koulukuraattori on lapselle ja nuorelle usein se henkilö, jolle on hyvä jutella vaikeista ja ahdistavista asioista. Juttelemaan saa tulla vapaaehtoisesti, ketään ei keskusteluun pakoteta eikä hoputeta. Usein lapsi saattaa ensitapaamisen empimisen jälkeen seuraavassa kohtaamisessa avautua purkamaan pahaa oloaan.
– Jos ei oikein tiedä kenelle jutella tai ei halua jutella vanhemmille tai opettajalle, koulukuraattorin juttusille on helppo tulla. Ennen koulukuraattori nähtiin vähän kuin poliisina, joka haettiin riitatilanteessa paikalle. Nykyään tietoisuus on lisääntynyt ja kuraattori koetaan helposti lähestyttävänä tukihenkilönä, jolle voi aina tulla juttelemaan. Oppilaan kanssa juteltaessa voi nousta esille asioita, joista on kerrottava vanhemmille, mutta paljon asioita jää vain kuraattorin ja oppilaan välille, kertoo johtava koulukuraattori Tiina Hauta Seinäjoen kaupungilta.
Vuoden 2023 alusta myös koulukuraattoreiden tehtävät siirtyvät hyvinvointialueen organisaatioon.
– Työ ja tekeminen ei muutu, vaikka hallinnollinen muutos tapahtuukin. Jatkossa oppilas saa samanlaista palvelua koulusta riippumatta, kun koulujen eri käytäntöjä yhtenäistetään hyvinvointialueella. Meillä on nyt Seinäjoella hyvin asiat, kun työtä tekee 16 koulukuraattoria, Hauta sanoo.
Laki määrää, että kuraattoria kohden on enintään 670 oppilasta. Sopiva mitoitus mahdollistaa resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. Kuraattori pyrkii käymään säännöllisesti jokaisessa toimialueeseensa kuuluvassa koulussa.
– Oppilaiden on helpompi tulla juttelemaan kuraattorille, kun aika ja paikka ovat tiedossa säännöllisesti. Akuuttien tilanteiden vuoksi aikataulusta voidaan toki joutua poikkeamaan. Tilanpuute on useissa kouluissa haasteena. Kuraattorilla on harvoin omaa työhuonetta kouluilla.
Oppilasta ei pompotella luukulta toiselle.
Kaikki ristiriitatilanteet eivät tapahdu kouluympäristössä.
– Oppilas, opettaja tai huoltaja ottaa yhteyttä ja siitä lähdetään keskustellen purkamaan tilannetta. Kaverisuhteita setvitään paljon. Myös kotona arki saattaa olla nuoren kanssa riitaisaa ja vanhemmat saattavat kaivata siihen tukea. Toisinaan kuraattorin ohjausta tarvitaan oppilaan ja opettajan väliseen tilanteeseen. Monenlaista huolta me kohtaamme kouluissa, Hauta toteaa.
– Paljon selvitellään myös vapaa-ajalla tapahtuneita tilanteita. Seinäjoella me puutumme hyvin herkästi kiusaamiseen. Kodeissa on haasteita, kun vanhemmilla on aikamoiset paineet tässä taloudellisessa tilanteessa. Korona-aika ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttama epävarmuus heijastuvat myös perheiden hyvinvointiin, hän jatkaa.
Kuraattorin tehtävää kuvataan koulun sosiaalityöntekijän tehtäväksi.
– Kuraattoreilla on koulutuksen puolesta sosiaalityön ammatillinen osaaminen. Työnkuva on kuitenkin tätä laajempi. Esimerkiksi toisen asteen opiskelijoita tuemme paljon taloudellisissa asioissa, kuten opintotukeen ja asumiseen liittyvissä hakemuksissa.
Työssä on tärkeää koko kouluyhteisön yhteistyö.
– Koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. Oppilasta ei pompotella luukulta toiselle tiukan tehtäväjaon mukaan, vaan jutella saa henkilölle, jolle puhuminen luontevimmalta tuntuu. Jatkoa mietitään sitten yhdessä ja käännytään tarvittaessa oikean henkilön puoleen.
Yläkoululaisten kohdalla haasteet ovat erilaisia kuin pienemmillä lapsilla. Lapsuuden lyheneminen näkyy nykyajan koulussa.
– Puhelimen käyttö ja poissaolot puhuttavat paljon. Päihteiden käyttö on asia, jota nykyään on käsiteltävä jo ala-astelaisten kanssa, kun vielä vuosikymmen sitten kohderyhmä oli yläkouluikäiset. Myös ilkivaltaa tehdään paljon vapaa-ajalla, Hauta mainitsee.
Lapsuus on muuttunut, mutta niin on vanhemmuuskin.
– Nykyään vanhemmat ovat mukana ja osallistuvat lapsensa koulunkäyntiin enemmän kuin ennen. Vanhemmat tuntevat oikeutensa, mutta on hyvä tuntea myös velvollisuutensa.
Vanhemmat myös ottavat kuraattoriin yhteyttä herkemmin, jos jokin asia lapsessa on herättänyt huolta.
– Vanhemmalle tärkeä viesti koulumaailmasta on se, että et ole yksin eikä yksin tarvitse haasteiden kanssa jäädä. Kuraattorin puoleen kannattaa kääntyä ajoissa. Ottaa yhteyttä heti, jos jokin asia lapsen kohdalla askarruttaa mieltä, Hauta kannustaa.