Kyrönjoen varressa sijaitseva reilun 2000 asukkaan Koskenkorvan kylä on pienestä koostaan huolimatta toimelias. Kylä täytti viime vuonna 110 vuotta.
Kyläseuran jäseniä on kokoontunut haastattelua varten kauniille paikalle Kyrönjoen varressa olevalle Laidunalueelle. Laidunalue on kyläseuran ylläpitämä kokoontumispaikka. Sauna lämpiää ja kylätupaisäntä ja kyläseuran hallituksen jäsen Reijo Pukkila käy lisäämässä puita.
– Meillä on täällä kesäkaudella joka toinen viikko kyläseuran avoin saunailta, kyläseuran puheenjohtaja Tuija Takamäki kertoo.
Laidunalueen kylätupa ja muut rakennukset on tehty kokonaan kökkävoimin. Kiitosta on tullut myös siitä, että rakentamisessa on otettu liikuntarajoitteiset huomioon, ja kaikki rakennukset on tehty esteettömiksi. Laidunalueelta löytyy kylätuvan ja saunan lisäksi grillikota, mattojenpesupaikka ja venepaikkoja. Lapsille löytyy myös pihasta liukumäki ja hiekkalaatikko. Kylätupaa voi vuokrata erilaiseen käyttöön.
– Iso plussa on joki, jossa on puhdas vesi, Takamäki sanoo ja lisää, että Kyrönjoki on hyvä uimapaikka aikuiseen makuun, mutta kylästä löytyy myös Konnanmonttu, joka on kesäisin lapsiperheiden suosikkiuimapaikka.
Koskenkorvan kyläyhteisö on aktiivinen ja järjestää tapahtumia ja toimintaa kylän asukkaille. Vuonna 2020 koronarajoitusten vuoksi striimattu pääsiäiskokko sai yli 50 000 katsojaa ja virtuaalisen pääsiäiskokon jakoi myös Yle.
– Kiitosta tapahtumasta tuli ihan Amerikoista asti, kertoo Takamäki.
”Korvalla” kymmenen vuotta asunut Takamäki kertoo, että muutti kylään siksi, että halusi paikkaan, missä on hyvin tilaa harrastaa.
– Tässä on luonto lähellä ja tämä on väljä asuinpaikka hyvillä palveluilla. Mutta vaikka on tilaa hengittää, ei olla kuitenkaan missään onnettomien teiden varsilla, vaan täältä on mahtavat liikenneyhteyden joka paikkaan, Takamäki kehuu.
Väljä asuinpaikka hyvillä palveluilla.
Tuija Takamäki
Vaikka kylä on melkein kokonaan maaseutumaista peltoaukeaa, löytyy kylästä myös vuori. Santavuorelta löytyy pururata, jossa on lenkkeilypolkuja ja talvella hiihtoladut, laavu ja näkötorni. Paikalla on merkittävä historia, sillä vuonna 1597 Santavuoren kupeessa käytiin legendaarinen Nuijasodan viimeinen ja suurin taistelu. Armonpelloksi kutsutussa paikassa on Nuijamiehille pystytetty muistomerkki.
Kyläseuran hallituksen jäsen Anja Kurjenluoma on muuttanut Koskenkorvalle vuonna 2011 ja komppaa Takamäkeä.
– Täällä on tilaa ympärillä, eikä naapuri ole ihan lasin alla.
Reijo Pukkila kertoo, että omasta pihasta pääsee suoraan metsään ja maalla on idyllistä asua.
– Mahtava olla ja asua, mutta töitä riittää. Omalla pihalla työllistää kuusikymmentä marjapuskaa, mies naurahtaa.
Pieneen kylään mahtuu edelleen kaksi pientä kyläkoulua, useita yhdistyksiä, monen alan yrittäjiä ja matkailukohteita. Tunnetuimmat ovat Jari Mäki ja Koskenkorvan Trahteeri, josta löytyy Koskekorvan viinamuseo, jossa pääsee tutustumaan viinatehtaan historiaan sekä nykyäivään.
– Täällä on monenmoisia yhdistyksiä ja myös mahdollisuus harrastaa vaikka mitä, Takamäki kertoo.
Koskenkorvalla toimii aktiivinen Vapaapalokunta, joka saa paljon tehtäviä myös muualle hyvien kulkuyhteyksien ja keskeisen sijainnin takia. Paljasjalkalainen korvalainen Jonathan Sam toimii asemavastaavana VPK:ssa.
– Tehtäviä VPK:lle tulee noin 50-100 vuodessa, hän kertoo.
Keuruulta monen mutkan kautta Koskekorvalle päätynyt Matti Laitila on tullut VPK:n jokaviikkoisiin harjoituksiin ja viihtyy myös Koskenkorvalla.
– Täällä on rauhallista omaan makuun, eikä liikaa populaa, Laitila sanoo.
Pesäpallo kuuluu vahvasti Koskenkorvaan ja keskustan tuntumassa on pesäpallokenttä, jossa pelaa kylän oma superpesisjoukkue. Superpesispeleissä onkin välillä enemmän katsojia kuin koko kylässä on asukkaita.
– Kossuhan täällä iskee kovaa, Pukkila toteaa ylpeänä.
Syyskuussa kyläseura ja muita koskenkorvalaisia kävi Ruotsissa Åhusin kylässä, jossa sijaitsee Absolut Vodkan tehdas. Koska viinatehdas on myös Koskenkorvan kylän oleellinen osa, kyläyhteisöä kiinnosti nähdä, miten vahva brändi näkyy kylän markkinoinnissa ja kylän toiminnassa yleisesti.
– He ovat hienosti brändänneet kylän tuotteen tiimoilta. Me mentiin sieltä hakemaan oppia vastaan ja saatiin ideoita roppakaupalla, Takamäki naurahtaa.
Kylässä viihtyen-juttusarjassa esitellään alueemme kyliä ja kaupunginosia.