Sotaveteraaniyhdistykset lopettavat toimintansa – Perinneyhdistys jatkaa työtä ja tiedon jakamista

Suomen Sotaveteraaniliiton alaisen Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin paikallisyhdistykset lakkautetaan vuoden 2023 aikana, ja yhdistysten toiminta ja varat siirtyvät työtä jatkavan Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n alle.

Taustalla on valtakunnallinen sotaveteraanien perinnetyön uudelleen organisointi, joka johdetaan Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaniliiton, Rintamaveteraaniliiton ja Rintamanaisten Liiton perustaman Tammenlehvän Perinneliiton kautta.

– Paikallisyhdistysten ennen lakkautusta tekemän varainkeruun tuotto kohdentuu oman kustannuspaikan kautta omien jäsenten hyväksi. Tulevaisuudessa toiminta yhtenäistyy ja kohdentuu yhdenmukaisesti maakunnallisesti, sanoo Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Pertti Kortesniemi. Kortesniemi toimii myös Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtajana.

Sotaveteraaniyhdistykset lakkautetaan sääntöjen määräämällä tavalla, koska veteraaneja on useilla paikkakunnilla elossa enää vain muutamia. Järjestön työ siinä tarkoituksessa, johon se on perustettu vuonna 1957, on päättynyt. Piiri on ohjannut ja kannustanut yhdistyksiä viemään lakkautuspäätöksen toteen.

– Suurimpia yhdistyksiä ovat Seinäjoki kymmenellä sekä Alavus ja Kauhajoki seitsemällä veteraanijäsenellä. Puolet veteraaniyhdistyksistä on jo kokonaan ilman veteraanijäseniä. Tavoite oli lakkauttaa 20 yhdistystä tänä vuonna, mutta toteutuma on kymmenisen. Lakkauttaminen vaatii kaksi yhdistyksen kokousta, ja suuri osa on pitänyt niistä ensimmäisen. Kevättalvella näissä yhdistyksissä saatetaan toiminta toisen kokouksen myötä päätökseensä, Kortesniemi kertoo.

Etelä-Pohjanmaalla on 15 sadan vuoden iän kuluvana vuonna saavuttavaa veteraania. Kaikkiaan eteläpohjalaisia kunniakansalaisia on elossa noin sata.

Yhdistyksillä on velvoitteensa heitä kohtaan

Sotaveteraanijärjestöt ovat tehneet erittäin tärkeää ja merkityksellistä työtä.

– Sotaveteraaniliitto taisteli vuosikymmeniä, aina 1970-luvulta alkaen, veteraanien oikeuksien puolesta valtion maksamien korvausten saamiseksi. Poliittinen päätös saatiin vihdoin aikaan vuonna 2019, kun rintamaveteraanipalvelut tulivat lakisääteiseksi. Tämän lain myötä vastuu veteraanien huollosta siirtyi järjestöiltä valtiolle, Kortesniemi kertoo.

Etelä-Pohjanmaalla on tehty etulinjassa työtä sotiemme veteraanien hyväksi ja käytännön avun tarjoamiseksi heille.

– Piiri järjesti 2000-luvun alusta työllisyysvaroin kotisiivous- ja asiointiapua veteraaneille, kun sitä ei valtio antanut. Meidän mallin mukaan apua tarjosivat sitten muutkin piirit.

Sotaveteraanien puolisot eivät ole oikeutettuja valtion maksamiin korvauksiin.

– Etelä-Pohjanmaalla on noin 600 sotaveteraanin leskeä, joista yhdistyksemme pyrkii pitämään huolta tarjoten kotisiivouksen ja jalkahoitojen kaltaisia palveluita. Yhdistyksillä on velvoitteensa heitä kohtaan, ja ne tullaan viemään kunnialla loppuun saakka Perinneyhdistyksen toimesta, Kortesniemi korostaa.

Sotaveteraanipiirin noin 3000 kannattajajäsentä siirtyvät muutoksessa Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen jäseneksi, elleivät erityisesti toisin halua.

– Kannattajajäsenkunta on ollut yhdistysten korvaamaton työrukkanen. Varainkeruun suurtapahtumat, Sotaveteraanin Joulu-lehden myynti, jota teimme vuodesta 1966 vuoteen 2014 sekä veteraanikeräys, joka toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2006–2018, toteutettiin kannattajajäsenkunnan voimin.

Perinneyhdistyksen alle järjestäytyvä toiminta rakentuu toimikunnista, joita muodostetaan kunnittain.

– Sanoisin, että ihannemäärä on 18 toimikuntaa, kun paikallisia veteraaniyhdistyksiä on ollut 30. Suositeltavaa on, että toimikuntia muodostetaan useamman kunnan veteraanitoimijoiden yhteistyönä, Kortesniemi summaa.

Jotta muistot eivät koskaan himmenisi, jatkuu paikallinen sotaveteraanityö Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksessä. Se kokoaa kaikki sotaveteraanityötä ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät järjestöt ja niistä kiinnostuneet jäsenet yhteen.

– Työ keskittyy veteraaniasian esille nostamiseen ja tiedon jakamiseen nuorille polville. Perinneyhdistys järjestää esimerkiksi kuukausittain sota-aiheisia luentoja. Nuoret ovat fiksuja ja korkeasti koulutettuja ihmisiä. Heille pitää pystyä luottamaan kiinnostavia tehtäviä ja vastuuta, vaikka luopumisen tuskaa ymmärrettävästi yhdistyksissä nyt eletään tässä muutoksessa pitkän jatkumon katketessa, Kortesniemi pohtii.